korvaussiirtymän raa ’ at tulokset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia tekijän käyttämän korvaussiirtymän tyypin mukaan. Suuret väestötieteelliset johtopäätökset ovat kuitenkin toistuvia:

• korvaava muuttoliike saavutti käytännössä mahdottoman tason, jotta väestö ei vanhenisi, huoltosuhde säilyisi tai se vaikuttaisi merkittävästi alueen ikärakenteeseen.
• alueilla, joilla syntyvyys on suhteellisen korkea, korvaava muuttoliike, jolla vältetään koko väestön väheneminen tai työikä, ei ole liian suuri. Hyvin alhaisen syntyvyyden alueilla muuttokorvaukset ovat kuitenkin hyvin suuria ja epärealistisia.
• hedelmällisyyden taso on paljon tärkeämpi kuin ikääntymiseen ja ikärakenteeseen liittyvä maahanmuutto.
• maahanmuuton pääasiallinen vaikutus kohdistuu kokonaisväestöön muuttamatta sen rakennetta merkittävästi.

esimerkkejä tuloksista

Korvamuutto koko väestönkasvun estämiseksi (vuosikeskiarvo):

Korvamuutto työikäisen väestönkasvun estämiseksi (vuosikeskiarvo)

kritiikki edit

Korvausmuutto sellaisena kuin YK: n Väestöjaosto esitti vuonna 2000, koetaan suurelta osin epärealistiseksi tavaksi torjua väestön ikääntymistä. Yksi syy on se, että korvaava muuttoliike on yleensä vain väliaikainen ratkaisu väestön ikääntymiseen. Sen sijaan, että korvamuuttoa käytettäisiin väestön vähenemisen ja ikääntymisen torjuntaan, voitaisiin toteuttaa hallituksen politiikkaa ja sosiaalisia muutoksia. Siksi korvaavan migraation sanotaan olevan hyödyllisempää analyyttisenä tai hypoteettisena työkaluna.

lisääntyvä muuttoliike voisi pienentää vanhushuoltosuhdetta, jonka odotetaan kasvavan huomattavasti lähivuosikymmeninä. Maahanmuuton tarve torjua tehokkaasti monien teollisuusmaiden talouksien harmaantumista on kuitenkin epärealistisen suuri.

korvaavan muuttoliikkeen pelätään myös vaikuttavan kielteisesti ympäristöön. Taantuva ja ikääntyvä väestö näkyy tyypillisesti kehittyneemmissä maissa, koska kehittyneemmillä mailla on parempi terveydenhoitoinfrastruktuuri ja mahdollisuus koulutukseen, joka sekä vähentää väestön kuolleisuutta että myöhemmin syntyvyyttä. Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti siirtymässä alueilta, joilla on vähemmän resursseja tai taloudellisia mahdollisuuksia, koska pääsy enemmän resursseja ja taloudellista vaurautta voi olla vetovoimatekijä tämän maahanmuuttajien siirtyä uuteen maahan. Suuri siirtolaisvirta vähävaraiselta tai vähävaraiselta alueelta maahan, jolla on enemmän resursseja, voi muuttaa resurssien saatavuutta, koska siellä on enemmän ihmisiä. Resurssit voisivat olla ruoka, vesi,maa, energia jne.

tietyt maat saattavat vastustaa kansainvälistä maahanmuuttoa. Muukalaisvihan kaltaiset syyt voivat syrjiä uusia maahanmuuttajia, jolloin maahanmuuttajien voi olla vaikea sopeutua uuteen kotimaahansa. Näiden maiden alkuperäisväestö voi myös paheksua ja vastustaa kansallisen identiteetin, homogeenisen kansallisen kulttuurin ja alkuperäisväestön etujen menettämistä, johon korvaaminen maahanmuutolla johtaa.

robotiikan ja tekoälyn edistyminen voisi vähentää siirtotyöläisten tarvetta erityisesti matalasti koulutetuissa työpaikoissa.

vuonna 2019 julkaistussa asiakirjassa vahvistettiin YK: n vuoden 2000 Väestöjakoa koskevan asiakirjan päätelmät ja väitettiin, että vaikka maahanmuutolla voisi olla rooli väestön ikääntymisen vaikutusten lieventämisessä, väestön ikääntymisen pysäyttämiseen tarvittava maahanmuuttajien määrä (ilmaistuna potentiaalisen kannatussuhteen säilyttämisenä) oli liian suuri ollakseen realistinen. Samansuuntaisiin johtopäätöksiin päädyttiin vuonna 2016 julkaistussa tutkielmassa muuttoliikkeen vaikutuksesta Skandinavian väestökehitykseen.