luvun 11 velallinen-in-possession (”DIP”) tai konkurssi trustee kyky ottaa vastaan tai hylätä voimassa olevat vuokrasopimukset tai sopimukset, jotka ovat ”execuable” konkurssihakemuksen päivämäärästä lähtien on yksi tärkeimmistä saatavista luotu Konkurssilain. Sen avulla DIP voi päästä eroon raskaista sopimuksista ja säilyttää sopimukset, jotka voivat joko hyödyttää sen uudelleenjärjesteltyä liiketoimintaa tai joiden tarkoituksena on tuottaa arvoa konkurssipesälle ja/tai rahaston voitonjakoa velkojille luvun 11 suunnitelman mukaisesti. Yhdysvaltain konkurssioikeudellisessa oikeuskäytännössä on syvälle juurtunut se, että DIP: lle tai toimitsijamiehelle on tarjottava riittävästi aikaa päättää, onko tietty sopimus hyväksyttävä vai hylättävä, vaikka siihen liittyvä viivästys ja epävarmuus saattaisivat aiheuttaa muille kuin velkojille huomattavia ennakkoluuloja. Kuten toisen muutoksenhakutuomioistuimen hiljattain antama päätös osoittaa, tuomioistuimet toteavat vain harvoin, että oikeus olettaa tai hylätä voidaan vaarantaa tai sitä voidaan lyhentää olosuhteissa, joita ei ole nimenomaisesti mainittu Konkurssilaissa. Cor Route 5 Co. v. Penn Traffic Co. (In re Penn Traffic Co.), muutoksenhakutuomioistuin katsoi, että sen jälkeen, kun ei-velallinen osapuoli on täyttänyt sopimuksen, joka on pantu täytäntöön 11 luvun mukaisesti, vetoomuspäivämäärä ei voi poistaa oikeutta ottaa sopimus vastaan tai hylätä se.

Konkurssilain 365§: n a momentissa säädetään, että tietyin muualla perussäännössä määritellyin poikkeuksin ”omaisuudenhoitaja voi tuomioistuimen suostumuksella ottaa vastaan tai hylätä velallisen täytäntöönpanosopimuksen tai vuokrasopimuksen, jota ei ole tehty.”Konkurssilain 1107§: n a momentin mukaan edunvalvojalla on oikeus ottaa tai hylätä velkasitoumus. Hylkääminen johtaa sopimuksen rikkomiseen, jolloin vahingonkorvausvaatimusta käsitellään esihakemuksena kiinteistöä vastaan samalla tavalla kuin muiden vakuudettomien velkojien vaatimuksia (ellei velallinen ole asettanut vakuutta). Sopimuksen syntyminen edellyttää muun muassa, että DIP korjaa kaikki olemassa olevat rahapoliittiset laiminlyönnit ja antaa riittävät takeet tulevasta tuloksestaan.

konkurssituomioistuimet hyväksyvät yleensä sopimuksen haltuunoton tai hylkäämisen, jos ne esittävät näyttöä siitä, että jompikumpi toimintatapa on hyvä liiketoimintapäätös. Olettaen, että DIP tai toimitsijamies voi myös siirtää useimmat täytäntöönpanosopimukset kolmansille osapuolille kohdassa 365 määritellyissä olosuhteissa. Lukuun ottamatta tietyntyyppisiä sopimuksia, kuten muita kuin asuinkiinteistöjen vuokrasopimuksia sekä ilma-alusten ja osien vuokrasopimuksia, DIP-tai toimitsijamies voi milloin tahansa päättää hyväksyä tai hylätä 11 luvun suunnitelman vahvistamiseen mennessä. Kaikki sopimuksen osapuolet, jotka eivät ole velallisia, voivat kuitenkin pyrkiä pakottamaan DIP: n tai toimitsijamiehen ottamaan sopimuksen vastaan tai hylkäämään sen ennen vahvistamista, jolloin konkurssituomioistuimen on päätettävä, mikä aika on kohtuullinen päätöksen tekemiseen. Odotettaessa päätöstä hyväksyä tai hylätä, edunvalvoja tai DIP on yleensä velvollinen pitämään ajan tasalla velvoitteista, jotka tulevat erääntymään sopimuksen jälkeen hakemuksen.

Konkurssilaissa ei määritellä ”execuable.”Pykälän 365 lainsäädäntöhistoria viittaa hyväksyvästi kuuluisan kommentaattorin ja tutkijan professori Vern Countrymanin määrittelemään määritelmään, joka vuonna 1973 määritteli ”toimeenpanevan” sopimuksen ” sopimukseksi, jonka mukaan sekä konkurssipesän että toisen sopimuspuolen velvoite on niin toteuttamaton, että jommankumman laiminlyönti saattaa suorituksen päätökseen, merkitsisi toisen suoritusta puolustavaa aineellista rikkomusta.”Useimmat tuomioistuimet hyväksyvät tämän tai olennaisesti samankaltaisen termin määritelmän. Jos sopimus tai sopimus ei ole toimeenpanovallan alainen, sitä ei voida olettaa eikä hylätä (vaikka sopimus voi johtaa joko kiinteistöomaisuuteen tai-velvoitteeseen).

pääsääntöisesti se, onko sopimus toimeenpaneva (ja voidaanko se olettaa tai hylätä), ratkaistaan konkurssihakemuksen jättöpäivästä alkaen. Jotkut tuomioistuimet ovat kuitenkin katsoneet, että vaikka sopimus pantiin täytäntöön vetoomuspäivänä, vetoomuksen jälkeiset tapahtumat voivat muuttaa sopimuksen asemaa niin, ettei sitä voida enää hyväksyä tai hylätä. Tätä kutsutaan joskus ” vetoomuksen jälkeisen arvioinnin periaatteeksi.”Tuomioistuimet ovat vedonneet siihen tapauksissa, joissa esimerkiksi (i) sopimuksen voimassaolo päättyi hakemuksen jälkeen sen ehdoilla siten, että velvoitteita ottaa vastaan tai hylätä ei enää ollut; tai (ii) DIP toimi myöntävästi tavalla, joka vaikutti maksamattomien suoritusvelvoitteiden olemassaoloon (esim.lopettamalla työsopimuksen piiriin kuuluvan työntekijän toiminnan tai vapauttamalla hänet). Penn Trafficissa toinen piiri, hylkäämättä jyrkästi ajatusta siitä, että tällaista periaatetta voitaisiin soveltaa tietyissä olosuhteissa, päätti, että se, että verohallinto on suorittanut suorituksen jälkikäteen, ei voi poistaa konkurssihakemuksen päivämäärästä lähtien toimeenpanon kohteena olleen rakennussopimuksen HYLKÄÄMISOIKEUTTA.

Penn Traffic

Yhdysvaltain johtava elintarvikekauppias Penn Traffic Company (”PTC”) omisti tontin ja joitakin parannuksia Towne Centerin ostoskeskuksen vieressä Fayettevillessä New Yorkissa. Myös Liikekiinteistöjen rakennuttaja cor Route 5 Company, LLC (”COR”) omisti maata ostoskeskuksen lähellä. PTC: n kiinteistöä ei olisi voitu kehittää moderniksi esikaupunkien supermarketiksi osana ostoskeskusta ilman, että siihen olisi sisällytetty AK: n vierekkäinen ja sitä yhdistävä kiinteistö. Tämän vuoksi PTC teki AK: n kanssa” hankesopimuksen”, jonka mukaan AK: n on vaihdettava maa-alueita, valmisteltava ja rakennettava supermarket, korvattava AK: lle PTC: lle aiheutuneet rakennuskustannukset ja luovutettava AK: lle maa-alue, jolla supermarket sijaitsee, minkä jälkeen laitos vuokrattaisiin takaisin PTC: lle ja PTC operoisi sitä.

PTC ja eräät tytäryhtiöt hakivat chapter 11-suojaa toukokuussa 2003 New Yorkissa. Hakemuksen jättämisen aikaan AK oli täyttänyt kaikki hankesopimuksen mukaiset velvoitteensa lukuun ottamatta PTC: n rakennuskustannusten korvaamista (noin 3,5 miljoonaa dollaria) ja PTC: lle tehdyn vuokrasopimuksen tarjouskilpailua, joka ei ollut vielä luovuttanut supermarketin kiinteistöä COR: lle. Myöhemmin kiinteistön arvoksi arvioitiin lähes 10 miljoonaa dollaria.

maaliskuussa 2004 AK kilpailutti hankesopimuksen ja allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaiset korvauskustannukset. PTC kieltäytyi hyväksymästä tarjousta. Sen sijaan se haki marraskuussa 2004 tuomioistuimelta toimivaltaa hankesopimuksen hylkäämiseen. Konkurssituomioistuin hylkäsi esityksen ja katsoi, että hankesopimus ei ollut enää toimeenpaneva eikä sitä voitu olettaa tai hylätä AK: n kilpailutettua esityksensä. PTC valitti käräjäoikeuteen, joka kumosi oikeuden päätöksen, jonka mukaan toimeenpanovaltaa tulee arvioida haltuunoton tai hylkäämisen yhteydessä ja ottaa huomioon anomuksen jälkeinen suoritus. Tutkintavankeudessa konkurssituomioistuin lopulta hyväksyi PTC: n esityksen hankesopimuksen hylkäämisestä todeten hylkäämisen olevan PTC: n edun mukaista. AK valitti hylkäyspäätöksestä aina toiselle kierrokselle saakka.

toisen piirin päätös

muutoksenhakutuomioistuin vahvisti, että anomuspäivänä täytäntöönpantavan sopimuksen ei-velallinen osapuoli ei voi anomuksen jälkeisellä tarjouksella tai omien maksamattomien velvoitteidensa täyttämisellä ”riistää velalliselta mahdollisuutta käyttää lakisääteistä oikeuttaan hylätä sopimus jäämistölle epäedullisena.”Selkokielellä pykälä 365, tuomioistuin selitti, sallii notifikaation tai edunvalvojan ottaa vastaan tai hylätä toimeenpanevan Sopimuksen” milloin tahansa ennen suunnitelman vahvistamista.”Vastapuolet, jotka hakevat aikaisempaa ratkaisua, voivat tuomioistuimen mukaan pyytää tuomioistuimen päätöstä, jossa velallinen velvoitetaan ottamaan sopimus vastaan tai hylkäämään se tiettyyn määräaikaan mennessä.

toisen piirin mukaan sen ei tarvitse määritellä ”toimeenpanotestin tarkkoja ääriviivoja”, koska konkurssituomioistuin katsoi, että osapuolten hankesopimuksen mukaiset hoitamattomat velvoitteet täyttivät ”Countryman-standardin” konkurssihakemuksen jättöpäivästä lähtien. Se hylkäsi AK: n väitteet, joiden mukaan sopimusta ei tulisi käsitellä toimeenpanosopimuksena, koska sopimus on todellisuudessa ”rahoitusleasing”, ”prepaid-optio” tai vakuudellinen kiinteistökauppa, johon ei sovelleta Konkurssilain 365§: n toimeenpanosopimuksia koskevia sääntöjä. Oikeus totesi, että tämän tapauksen tosiseikat eivät tue juridista päätelmää, jonka mukaan hankesopimus olisi ollut muuta kuin toimeenpanosopimus.

korostaen, että ”xecutority ja velallisen oikeudet täytäntöönpanosopimuksen ottamiseen tai hylkäämiseen arvioidaan yleensä anomuspäivästä lähtien”, toinen piiri erotti tämän tapauksen tosiseikat niistä, joita tuomioistuimet ovat tarkastelleet vedoten ”vetoomuksen jälkeisen arvioinnin periaatteeseen.”Tässä tapauksessa, tuomioistuin selitti, projektisopimus ei ollut vanhentunut ennen PTC: n päätöstä hylätä se, eikä PTC ollut toiminut myöntävästi millään tavalla, joka olisi vaikuttanut maksamattomien suoritusvelvoitteiden olemassaoloon. Tuomioistuin myönsi, että konkurssilaki luo epätasa-arvoiset toimintaedellytykset täytäntöönpanosopimusten osalta, mutta tärkeistä syistä:

sympatiat velatonta kohtaan, joka voi ilman omaa syytään kantaa jonkin merkittävän rasitteen siitä, että velallinen hylkää täytäntöönpanosopimuksen odottamattoman konkurssimenettelyn vuoksi, ovat ymmärrettäviä. Käsite, jonka mukaan velaton voisi estää 365§: n mukaisten oikeuksien käyttämisen täytäntöönpanosopimuksen osalta vaatimuksen jälkeisellä velallisen sopimusvelvoitteiden täyttämisellä, on kuitenkin ristiriidassa lain selkokielen ja politiikan kanssa. . . . Säännöstössä ei edellytetä oikeutta ottaa tai hylätä saatavia, jos ne eivät vaikuta velattomaan osapuoleen, ja saatavien maksaminen alle niiden täyden arvon, joka ei ole konkurssissa, on yleistä konkurssimenettelyssä, samoin kuin muiden kuin velallisten odotusten häiriintyminen kannattavista liiketoimintajärjestelyistä.

yhteisöjen tuomioistuin korosti 365§: n taustalla olevien poliittisten näkökohtien mukaisesti, että toimivalta valita, ottaako vai hylkääkö täytäntöönpanosopimus, on ”yksin velallisella”, riippumatta niistä ”raskaista ongelmista”, joita on sellaisen sopimusosapuolen edessä, joka ei ole velallinen ja joka on pakotettu Virumaan lakisääteisessä limbuksessa, kun notkahdus tai toimitsijamies pohtii kysymystä. Toinen kierros päätteli, että velallisen edut ”ovat ensiarvoisen tärkeitä kontrollin tasapainon kannalta.”

näkymät

Penn Traffic olisi voinut torpata kaikki muut (ainakin toisella kierroksella) väittelyt notkahduksen tai edunvalvojan oikeudesta ottaa vastaan tai hylätä konkurssihakemuspäivästä lähtien täytäntöön pantavat sopimukset, mutta näin ei ole. Toinen piiri vältti hyväksymästä kirkaslinjaista sääntöä asiasta ja päätti sen sijaan jättää avoimeksi mahdollisuuden, että tietyissä olosuhteissa vetoomuksen jälkeiset tapahtumat voivat poistaa osan 365 pykälän mukaisista oikeuksistaan kumoamalla sopimuksen ”toimeenpanovallan” aseman vetoomuspäivänä. Tuomioistuin luonnehti tätä lähestymistapaa ” poikkeamaksi yleissäännöstä.”Konkurssilaissa asetetaan yleensä konkurssihakemuspäivä vertailukohdaksi erilaisten oikeuksien, saatavien ja etujen oikeudellisen aseman määrittämiseksi, ellei siinä nimenomaisesti toisin säädetä. Toisen piirin päätöksen mukaan notkahdus voi joissakin tapauksissa vielä uhata menettää oikeutensa ottaa tai hylätä sopimus ” post-vetoomus arviointi periaate.”

COR Route 5 Co. v. Penn Traffic Co. (In re Penn Traffic Co.), 524 F. 3d 373 (2D Cir. 2008).

V. Countryman, Executory Contracts in Bankruptcy, 57 Minn. L. Rev. 439 (1973).

Counties Contracting & Constr. Co. v. Constitution Life Ins. Co., 855 F.2d 1054 (3d Cir. 1988).

In re Spectrum Info. Techs., Inc., 193 B.R. 400 (Bankr. E.D.N.Y. 1996).

In re Total Transp. Serv., Inc., 37 B.R. 904 (Bankr. S.D. Ohio 1984).

In re Pesce Baking Co., Inc., 43 B.R. 949, 957 (Bankr. N.D. Ohio 1984).