tutkijat ovat kutsuneet aikaa kasvavalle epäilykselle, että monet dinosaurukset eivät olleetkaan suositun sikiämisen kuivia, suomuisia eläimiä, vaan pörröisiä, höyhenpeitteisiä petoja.

viime vuosina löytämättömät jäänteet ovat paljastaneet useiden dinosaurusten höyheniä tai protohöyheniä, mikä on saanut jotkut paleontologit pohtimaan, kehittyivätkö kaikki eläimet höyhenpeitteisestä esi-isästä ja sporttasivatko ne itse jonkinlaisen höyhenpuvun.

mutta vaikka monet lihaa syövät theropodit, kuten velociraptorit ja tyrannosaurien sukulaiset, olivat selvästi verhoutuneet höyheniin, tuore analyysi esihistoriallisista jäänteistä viittaa siihen, että useimmat dinosaurukset olivat sittenkin suomuisia petoja.

Nicolás Campione, Uppsalan yliopiston dinosaurustutkija Ruotsissa, työskenteli Lontoon Natural History Museumin ja Toronton Royal Ontario Museumin tutkijoiden kanssa kartoittaakseen joitakin parhaiten säilyneitä dinosaurusten fossiileja museoista ympäri maailmaa.

tutkijat keräsivät tietoa noin 75 lajista, joiden pehmytkudosten fossiilijäänteistä tiedetään, että niissä on ollut joko suomuja tai höyheniä. Näiden pohjalta he loivat dinosaurusten sukupuun ja selvittivät tilastollisen mallin avulla, millä todennäköisyydellä lajeilla on höyheniä dinosaurusten historian eri kohdissa.

”tämän analyysin perusteella selvisi, että ensimmäinen dinosaurus ei todennäköisesti ollut höyhenpeitteinen”, Campione sanoi. ”Höyhenet kehittyivät selvästi dinosaurusten suvussa, mutta juuri nyt tiedot eivät viittaa höyhenpeitteiseen esi-isään niille kaikille.”

ensimmäiset dinosaurukset kehittyivät matelijoista yli 230 miljoonaa vuotta sitten. Höyhenten arvellaan syntyneen useammin kuin kerran dinosaurusten sukuhaarassa, ja kun ne elävät ja lentävät nykyisille linnuille, höyhenet syntyivät ensin muista syistä: lämmön tai värikkäiden höyhenpeitteiden vuoksi.

viime vuonna tutkijat ilmoittivat löytäneensä Siperiasta Kulindadromeuksen, pienen, 150 miljoonaa vuotta vanhan, kasveja syöneen dinosauruksen, jolla oli sekä suomut että höyhenet. Tällaisen ikivanhan höyhenpuvun löytyminen sai ryhmän spekuloimaan, että sumea höyhenpeite saattoi olla dinosauruksille pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Jotkut taiteilijat ovat juosseet idean kanssa ja laatineet kuvauksia jättiläismäisistä höyhenpeitteisistä brontosauruksista.

”selvittäminen, milloin nämä piirteet kehittyivät ensimmäisen kerran, auttaa meitä ymmärtämään höyhenten alkuperää ja sitä, miksi ne syntyivät”, Campione sanoi. ”Mutta tarina voi vielä muuttua. Tietomme rajoittavat meitä. Tutkimuksesta kertoo Biology Letters-lehti.

”jotkut näistä fossiileista, erityisesti Kiinasta, ovat saaneet ihmiset arvelemaan, että ehkä kaikilla dinosauruksilla oli jonkinlaisia höyheniä”, sanoi Southamptonin yliopiston paleontologi Gareth Dyke. ”Ihmiset ovat innostuneet pukemaan höyheniä kaikenlaisiin dinosauruksiin.”

”se on tärkeää paitsi sen kannalta, miten kuvittelemme dinosaurukset, myös niiden paleobiologian ymmärtämisen kannalta. Jos niillä olisi höyhenpeitteiset, pörröiset ruumiinpeitteet, se voisi viitata siihen, miten nämä eläimet säilyttivät lämmön tai miten ne käyttivät höyheniä näytöksissä”, hän sanoi.

• Jaa Facebookiin
• Jaa Titterissä