torstai 13.6.2019

valtuutetut allekirjoittivat Versailles ’ n rauhansopimuksen entisessä palatsin kuuluisassa Peilisalissa päättyen ensimmäinen maailmansota.
lähde: National Geographic Society

Versailles ’ n rauhansopimuksen allekirjoittaminen 28.kesäkuuta 1919 merkitsi suursodan virallista päättymistä. On väitetty, että ironista kyllä, ensimmäisen maailmansodan rauhansopimus oli katalysaattori 20 vuotta myöhemmin tapahtuneelle toiselle maailmansodalle.

Pariisissa vuoden 1919 alussa neuvoteltu sopimus oli käytännössä ympärysvaltojen sanelema, eikä saksalaisilta saatu juuri minkäänlaista panosta. Tämän seurauksena Saksalta riistettiin kaikki sen siirtomaat ja sen asevoimia supistettiin rajusti niin, että niihin mahtui korkeintaan 100 000 miestä. Saksaa pidettiin myös korvausvastuussa ja yhdessä muiden akselivaltojen kanssa vastuussa liittoutuneiden kokemista tappioista.

sopimuksen osapuolilla oli todettu riski, että Saksa reagoisi huonosti, jos sitä rangaistaisiin sodan jälkeen. Saksan hallitus allekirjoitti sopimuksen protestina ja monet hyökkäsivät sitä vastaan petoksena. Terroristiryhmät murhasivat useita poliitikkoja, joiden katsottiin olevan vastuussa tästä ”petoksesta”.

sodanjälkeisten vuosien edetessä Ranska ja Britannia noudattivat sopimusta tiukasti. Sen sijaan vaikka Yhdysvallat oli allekirjoittaja, se ei onnistunut saamaan Yhdysvaltain senaatilta suostumusta sopimuksen hyväksymiselle ja aloitti sen jälkeen neuvottelut Saksan kanssa erillissopimuksesta. Tämä uusi sopimus, viralliselta nimeltään ”Yhdysvaltain ja Saksan välinen sopimus ystävällisten suhteiden palauttamisesta”, allekirjoitettiin Berliinissä 25. elokuuta 1921.

monet amerikkalaiset kokivat sopimuksen epäreiluksi Saksaa kohtaan. Vielä tärkeämpää heidän mielestään oli, että Britannia ja Ranska rikastuivat Saksan kustannuksella, eikä Yhdysvaltojen pitäisi auttaa niitä tässä. Vaikka näin ei todellisuudessa ollutkaan, monet amerikkalaiset uskoivat siihen. Lisäksi Yhdysvaltain politiikka oli tuolloin syvästi jakautunut. Presidentti Wilson johti demokraattista puoluetta. Hänen kilpailijansa republikaanipuolueessa hallitsivat kuitenkin Yhdysvaltain kongressia. He käyttivät sopimusta mahdollisuutena kritisoida Wilsonia. Amerikkalaiset olivat myös huolissaan Wilsonin suunnitelmasta Kansainliitoksi. He pelkäsivät, että liittoon kuuluminen vetäisi USA: n kansainvälisiin kiistoihin, jotka eivät kuulu heille. Lopulta kongressi hylkäsi Versailles ’ n rauhansopimuksen ja Kansainliiton.

sopimusta heikennettiin entisestään, kun vuosien 1929-1939 suuri lama – jonka myös väitettiin johtuvan sopimuksesta Saksan sotakorvauskustannusten ja Euroopan talouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi – pakotti Britannian ja Ranskan supistamaan ponnistelujaan ja jopa perumaan joitakin sopimuksen ehtoja, mukaan lukien Saksan sopimat sotakorvaukset.

samaan aikaan Saksa rikkoi jo sopimuksen aseidenriisuntamääräyksiä ja vuonna 1935 maan johtoon noussut entinen sotilas Adolf Hitler tuomitsi sopimuksen kokonaan. Hänen puolueensa kansallissosialistinen Saksan työväenpuolue (natsit) uhmasi sopimusta kasaamalla Saksan asevoimat 1,5 miljoonaan mieheen.

lokakuussa 1936 Hitler aloitti sodan tiellä allekirjoittamalla Rooman ja Berliinin välisen akselin, joka jähmetti Italian ja Saksan liittolaisiksi. Kaksi kuukautta myöhemmin hän allekirjoitti Kominternin vastaisen sopimuksen Japanin kanssa-sopimuksen niiden yhteistä vihollista Neuvosto – Venäjää vastaan. Myöhemmin samana vuonna Italia liittyi sopimukseen luoden kolmiliiton, joka taistelisi toista maailmansotaa yhdessä akselivaltojen kanssa.

vuosien 1938 ja 1939 aikana Hitler kumosi sopimuksen aluemääräykset ottamalla haltuunsa Itävallan ja Tšekkoslovakian.

sitten elokuussa 1939 yhdessä nykyhistorian merkittävimmistä käänteistä Saksa ja Neuvosto – Venäjä –kaksi kiivasta vastustajaa-allekirjoittivat hyökkäämättömyyssopimuksen ja sopivat kumpikin pysyvänsä puolueettomina, jos toinen osapuoli olisi sodassa. Sopimus oli seurausta siitä, että Britannia ja ranska eivät vastanneet Venäjän ehdottamaan liittoon, joka oli huolissaan Saksan kasvavasta voimasta.

seuraavassa kuussa, 1.syyskuuta 1939, Hitler hyökkäsi Puolaan muuttaakseen tuon rajan ja jatkaakseen pyrkimystään valloittaa Itä-Eurooppa. Britannia Ja Ranska olivat aiemmin sopineet tukevansa Puolaa, jos sitä vastaan hyökättäisiin, ja niinpä Saksalle julistettiin sota 3. syyskuuta 1939.

sota levisi pian Euroopasta Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan, minkä seurauksena Brittiläiset siirtomaat, mukaan lukien Australia ja Kanada, osallistuivat sotatoimien tukemiseen. Yhdysvallat liittyi sotaan vuonna 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harbouriin joulukuussa. Maailma oli nyt virallisesti jälleen sodassa.

edelleen kiistellään siitä, oliko sopimus toisen maailmansodan sytyke. Jotkut historioitsijat uskovat, että neuvottelijat tekivät parhaansa, kun otetaan huomioon heidän vaikeat olosuhteensa.

muut historioitsijat pitävät sopimusta katastrofaalisena puolittaisena toimenpiteenä. Se vahingoitti Saksaa niin paljon, että se aiheutti kaunaa, mutta jätti sen kyllin vahvaksi kostaakseen.

on selvää, että ympärysvaltojen Saksalle asettama sotasyyllisyyden taakka ja niille asetetut ankarat olot auttoivat luomaan epävakaan Euroopan, eikä sopimuksella kyetty ratkaisemaan sodan syttymiseen vuonna 1914 johtaneita peruskysymyksiä.

https://www.history.com/topics/world-war-i/treaty-of-versailles-1
https://www.history.com/news/treaty-of-versailles-world-war-ii-german-guilt-effects
Percy, T. (2015). 50 asiaa, jotka sinun pitäisi tietää toisesta maailmansodasta. North Sydney, NSW: Books & Gifts Direct, S. 4-13.
Eldridge, J. (2015.). 50 asiaa, jotka sinun pitäisi tietää ensimmäisestä maailmansodasta. North Sydney, NSW: Books & Gifts Direct, S. 70-71.