14.elokuuta 1936 presidentti Franklin D. Roosevelt puhui pitkään kansainvälisten asioiden tilasta Chautauquassa New Yorkissa pitämässään puheessa. Rooseveltin puhe keskittyi rauhan ylläpitämiseen vihamielisyyksien lisääntyessä Euroopassa. Vaikka maa oli vielä keskellä suurta lamaa, presidentti huomautti: ”olen enemmän huolissani ja vähemmän iloinen kansainvälisistä maailman olosuhteista kuin välittömistä kotimaisista tulevaisuudennäkymistämme.”

vuosina 1935 ja 1936 maailmanrauhan näkymät heikkenivät Saksan sanoutuessa irti Versailles ’ n rauhansopimuksesta, rakentaessa uudelleen armeijansa ja hyökätessä Reininmaalle. Sodan uhka häämötti. Rooseveltin hahmotelma sodan syistä ei varsinaisesti nimeä natsi-Saksaa uhaksi, mutta kukaan ei erehtyisi kohteestaan:

monet syyt tuottavat sodan. On ikivanhaa vihaa, myrskyisiä rajoja, ”unohdettujen vanhojen, kaukaisten asioiden perintöä ja kauan sitten käytyjä taisteluja.”Joillakin kansoilla on uudissyntyisiä fanatismeja, vakaumuksia siitä, että heistä on tullut lopullisen totuuden ja oikeuden ainutkertaisia säilytyspaikkoja. . . . Synkkä nykymaailma kohtaa ristiriitaisten taloudellisten ja poliittisten fanatismien välisiä sotia, joissa rotuviha kietoutuu yhteen.

sen sijaan hän viittasi Amerikkojen kansojen ”hyvän naapurin” politiikkaan esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä:

kaikkialla Amerikassa hyvän naapurin henki on käytännöllinen ja elävä tosiasia. Kaksikymmentäyksi Amerikan tasavaltaa eivät elä yhdessä ainoastaan ystävyydessä ja rauhassa, vaan ne ovat yhdistyneet päättäväisyydessä pysyä.

vaikka Roosevelt puolusti rauhaa ja Yhdysvaltain puolueettomuutta kaikissa tulevissa konflikteissa, hän päätti puheen varoittamalla, että ”jos on olemassa remoter kansakuntia, jotka eivät toivo meille hyvää vaan pahaa, he tietävät, että olemme vahvoja; he tietävät, että me voimme ja tulemme puolustamaan itseämme ja puolustamaan naapurustoamme.”

Klikkaa tästä lukeaksesi koko osoitteen.

ote

koko läntisellä pallonpuoliskolla hyvä naapuruuspolitiikkamme on tuottanut erityisen rohkaisevia tuloksia.

koko maailman jaloin rauhan ja lähimmäisen taloudellisen ja sosiaalisen ystävyyden muistomerkki ei ole pronssinen tai kivinen muistomerkki, vaan Yhdysvaltojen ja Kanadan yhdistävä raja-3 000 kilometriä ystävyyttä ilman piikkilankaa, asetta tai sotilasta eikä passia koko rajalla.

keskinäinen luottamus teki tuon rajan — samanlaisen keskinäisen luottamuksen ulottaminen koko Amerikkaan oli tavoitteemme.

Yhdysvaltain eteläpuoliset tasavallat ovat olleet aina valmiita yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa tasa-arvon ja keskinäisen kunnioituksen pohjalta, mutta ennen kuin aloitimme hyvän naapuruuspolitiikan, niiden keskuudessa vallitsi kauna ja pelko, koska tietyt Washingtonin hallinnot olivat väheksyneet niiden kansallista ylpeyttä ja suvereeneja oikeuksia.

hyvän naapuruuspolitiikan nimissä, ja koska nuorempana olin oppinut paljon kokemuksen kovasta koulusta, totesin, että Yhdysvallat vastusti ehdottomasti aseellista väliintuloa. . . .

kautta Amerikan hyvän naapurin henki on käytännöllinen ja elävä tosiasia. Kaksikymmentäyksi Amerikan tasavaltaa eivät elä yhdessä ainoastaan ystävyydessä ja rauhassa, vaan ne ovat yhdistyneet päättäväisyydessä pysyä. . . .

voimme pysyä erossa sodasta, jos niillä, jotka katsovat ja päättävät, on riittävän yksityiskohtainen käsitys kansainvälisistä asioista varmistuakseen siitä, että jokaisen päivän pienet päätökset eivät johda sotaan, ja jos heillä on samanaikaisesti rohkeutta sanoa ”ei” niille, jotka itsekkäästi tai epäviisaasti päästäisivät meidät sotaan.

kaikista maailman kansoista olemme nykyään monin tavoin siunatuimpia. Lähimmät naapurimme ovat hyviä naapureita. Jos on muita kansoja, jotka eivät toivo meille hyvää vaan pahaa, he tietävät, että olemme vahvoja.; he tietävät, että voimme ja tulemme puolustamaan itseämme ja naapurustoamme.

me emme pyri hallitsemaan mitään muuta kansakuntaa. Emme pyydä aluelaajennusta. Vastustamme imperialismia. Haluamme vähentää maailman aseistusta.

uskomme demokratiaan, uskomme vapauteen, uskomme rauhaan. Tarjoamme kaikille maailman kansoille hyvän naapurin käsikähmää. Ne, jotka haluavat ystävyyttämme, katsokoot meitä silmiin ja tarttukoot käteemme.