Aim: tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kellon piirustustestin tarkkuutta ja vertailla sen pisteytysmenetelmiä.

Tausta: dementialla tarkoitetaan oiretta, jossa aikuisella ilmenee muistihäiriötä ja kognitiivista heikkenemistä. Dementian varhainen diagnosointi on erittäin tärkeää lääkityksen hallinnan ja ennusteen kannalta. Kellopiirustustesti on yksi käytetyimmistä dementian kognitiivisista seulontavälineistä. Pisteytysjärjestelmänsä vuoksi kellopiirustustestin tarkkuus on kuitenkin edelleen puheenaihe.

Design: a systematic review with meta-analysis following Cochrane ’ s methods and the guidelines of the Agency for Healthcare Research and Quality.

tietolähteet: OVID-MEDLINE -, OVID-EMBASE-ja OVID-PsycINFO-tietokannoista tehtiin kirjallisuushaku (27.10.2015).

Kertausmenetelmä: Tätä tarkastelua varten käytettiin quadas-2-työkalua (quality assessment of diagnostic accuracy studies). Käytimme hierarkkisia regressiomalleja yhdistääksemme diagnostisen tarkkuuden arvot satunnaisvaikutusmalliin.

tulokset: tässä katsauksessa yksilöitiin yhteensä 18 tutkimusta, joissa oli 5 531 osallistujaa. Näistä tutkimuksista viisitoista otettiin mukaan meta-analyysiin kunkin pisteytysjärjestelmän mukaan. Shulman-järjestelmää käyttävän kellopiirustustestin yhdistetty herkkyys ja spesifisyys olivat vastaavasti 82% ja 75,7%. Sunderlandin järjestelmässä ne olivat vastaavasti 72,6 ja 87,9 prosenttia.

johtopäätökset: havainnot osoittavat, että Shulmanin järjestelmää käyttävän kellopiirustustestin tarkkuus oli tutkituin ja erittäin herkkä. Saatuaan paremman käsityksen kellon piirustuskokeesta tämän tutkimuksen kautta, suosittelemme sitä laajaan käyttöön dementian diagnosoinnissa.