Sasanian dynasty, Sasanian kirjoitetaan myös Sassanian, jota kutsutaan myös sasanidiksi, muinainen Iranilainen dynastia, joka hallitsi imperiumia (224-651 Jaa.), nousi ardashīr I: n valloitusten kautta vuosina 208-224 Jaa. arabit tuhosivat sen vuosina 637-651. Dynastia sai nimensä Sāsānista, joka oli ardašīrin esi-isä.

Ardašīrin (hallitsi ”kuninkaiden Kuninkaana” 224-241) johdolla Sasanialaiset kukistivat parthialaiset ja loivat valtakunnan, jonka koko muuttui jatkuvasti reagoidessaan Roomaan ja Bysanttiin lännessä ja Kušaneihin ja Hefthaliitteihin idässä. Shāpūr I: n aikana (hallitsi 241-272) valtakunta ulottui pohjoisessa Sogdianasta ja Iberiasta (Georgia) Mazunin alueelle Arabiaan etelässä ja ulottui idässä Indusjoelle sekä lännessä Tigrisin ja Eufratin yläjuoksuille.

iranilaisen nationalismin elpyminen tapahtui Sasanian vallan alla. Zarathustralaisuudesta tuli valtionuskonto, ja eri aikoina muiden uskontojen kannattajat kärsivät virallista vainoa. Hallinto oli keskitetty, ja maakuntien virkamiehet olivat suoraan vastuussa valtaistuimelle, ja hallitus rahoitti tiet, kaupunkien rakentamisen ja jopa maatalouden.

Sasanialaisten aikana Iranin taide koki yleisen renessanssin. Arkkitehtuuri sai usein mahtipontisia mittasuhteita, kuten palatsit Ktesifonissa, Fīrūzābādissa ja Sarvestanissa. Ehkä tyypillisimpiä ja silmiinpistävimpiä Sassanialaisen taiteen pyhäinjäännöksiä ovat äkillisille kalkkikivikallioille kaiverretut kallioveistokset-esimerkiksi Shāhpūrissa (Bishapur), Naqsh-E Rostamissa ja Naqsh-E Rajabissa. Metallityöstä ja jalokivikaiverruksesta tuli erittäin hienostunutta. Valtio kannusti stipendiaatteihin, ja teoksia sekä idästä että lännestä käännettiin Pahlavi-nimiselle Sasanialaisten kielelle.