sanakirjassaan vuodelta 1755 Samuel Johnson sanoo, että vesirokko on ns.”Ja Oxford English Dictionary sanoo, että se johtuu todennäköisesti” taudin lievyydestä.”Vaikka tämä banaali selitys on luultavasti oikea, muita ehdotuksia on runsaasti.

esimerkiksi Thomas Fuller esitti Eksanthemologiassaan vuodelta 1730, että se olisi peräisin ”täplien pienuudesta, joka voisi kuvitella näyttävänsä siltä kuin tho’ lapsi oli poimittu kanojen setelien kanssa.”No, usko jos haluat.

sitten Charles Fagge ehdotti postuumisti vuonna 1886 julkaistussa teoksessa ”The Principles and Practice of Medicine” alkuperäksi ”chick-peasea”. Ja Lerman (Clin Pediatr 1981;20:111-2) osoitti, että kikherneet voivat näyttää vesirokkovesikkeleiltä, odottamalla sitä, liottamalla niitä ja asettamalla ne 2 cm: n vaaleanpunaisille levyille, jotka on asetettu lihanväriselle paperille. Kuitenkin mukaan OED, ” chick-herne ”syntyi vain kautta kirjurin virhe” cich-pease, ” latinan Cicer arietinum (katso BMJ 1999;320:990); ja tämä tapahtui 18-luvulla, jolloin termi vesirokko oli jo käytössä.

toinen ehdotus on, että vesirokko liittyy jotenkin vanhaan englantilaiseen sanaan giccan, kutittaa (Lancet 1978;1:1152). Tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Ensinnäkin giccan g translitteroi vanhan englantilaisen kirjaimen yogh, joka näytti arabialaisen kolmikon alaosan päällä olevan pienen Zed—kirjaimen ylemmiltä kahdelta vedolta ja joka giccanissa lausuttiin Y: n tavoin. tämä antoi skotlantilaiselle sanalle yuke ja nykyisille saksalaisille ja hollantilaisille sanoille kutka-jucken ja jeuken (molemmat lausutaan suunnilleen yooken). Kuten Edmund Weiner OED: ssä vahvisti, yoghista ei koskaan tullut ch: tä.

lisäksi giccan kadotti alkukirjaimensa ja muuttui kutinaksi 1300-1500-luvuilla liian aikaisin synnyttääkseen ”vesirokon”, jonka ensimmäinen kirjattu käyttö tapahtui vasta vuonna 1694 Richard Mortonin teoksessa Exercitatio de Febribus Inflammatoriis: ”quod Variolae istae (quod primo monui) erant maximae Benignae eae scil. quae vulgo dicuntur Chicken-Pox” (sitaatti, joka yllättäen ei ole vielä päässyt OED: hen).

nyt kaupiteltuaan epätodennäköisiä postulaatteja (?pustulates) muista, tarjoan oman kansan etymologian. Venetsiassa sijainneesta rahapajasta, zeccasta, käytettiin arabiankielistä nimeä sikkah, kolikko, joka tuotti zecchinon, kolikon, joka tuli tunnetuksi englanniksi shekkeinä. Kirjassa Perikles, Tyroksen ruhtinas (4:2:28 tai 16:24, riippuen siitä, minkä painoksen luet) Pandar sanoo, että ”kolme tai neljä tuhatta sekkiä oli yhtä kaunis osuus elää hiljaa, ja niin antaa periksi.”Shakespearen aikana sekki oli kultakolikko, jonka arvo oli noin kahdeksan vanhaa shillinkiä (40p). Ranskan kautta zecchino sai nimen paljetti, jota myöhemmin vähäteltiin ja alettiin tarkoittaa halpaa kimaltelevaa koristelua—esimerkiksi mekossa.

mutta 1400-luvulla sekki matkusti Intiaan, jossa siitä tuli tipu tai tipu, noin neljän rupian arvoinen kolikko. Ja myös sanan varhaisempi muoto säilyi siellä, siccan rupiana, vastikään lyötynä hopeakolikkona, jota pidettiin arvokkaampana kuin kulunutta kolikkoa. Hobson-Jobson, Yule ja Burnell arvelivat Anglo–Indian-sanakirjassaan vuonna 1886, että chicken hazard, pienillä panoksilla pelattu noppapeli, ”chicken stakes”, oli peräisin shekistä. Eric Partridgen sanakirjan ”Dictionary of Slang and Unconventional English” (1961) mukaan kananabob oli Intiasta palannut mies, jolla oli vain kohtalainen omaisuus.

joten ehkä vesirokko oli, verrattuna niihin vakavampiin infektioihin, suuri rokko ja pieni rokko, vain kuten voisi sanoa catchpenny.