sijaitsee Länsi-Afrikassa, ja sen pituus on 4 200 kilometriä, mikä tekee siitä Afrikan kolmanneksi pisimmän joen Niilin ja Kongon jälkeen. Se on maailman pisimpien jokien listalla sijalla 14. Joen valuma-alueen pinta-ala on 807 000 neliökilometriä. Nigerjoki kulkee pitkänä kuunsirppinä Guineasta Maliin Saharan autiomaan reunalle saakka, ennen kuin se laskee etelään Guineanlahteen.

joen epätavallinen kulku hämmensi eurooppalaisia moneksi vuodeksi. Eurooppalaiset ajattelivat, että jokiosuus Timbuktun lähellä oli osa Niiliä. 1600-luvun alussa eurooppalaiset ajattelivat, että joki virtasi länteen ja yhtyi Senegaljokeen. Lopulta vuonna 1795 Mungo Parkista tuli ensimmäinen eurooppalainen, joka kuvasi joen yläjuoksun. Vaikka paikalliset ihmiset tunsivat Nigerin todellisen kulun, länsimaalaiset tiesivät siitä vasta 1800-luvun lopulla tehtyjen tutkimusmatkojen kautta. Joen alkulähde kohoaa Fouta Djallonin ylängöllä kohdassa, joka sijaitsee lähellä Guinean ja SIERRA leonen rajaa, 241 kilometrin päässä Atlantin rannikosta.

Nigerjoen päälähde on nimeltään Tembijoki. Kaukana alkulähteestä, mutta Guinean sisällä, useat sivujoet yhtyvät Nigeriin ja täydentävät sitä. Siitä lähtien Niger halkoo sisämaan ylätasankoa koilliseen kohti Malin rajaa. Nigerin ylittäessä Guinean ja Malin välisen rajan muut joet, kuten Fie, yhtyvät vesistön pääuomaan Kankareen lähellä Malissa. Tämän jälkeen Niger virtaa koilliseen, kunnes se saavuttaa sisämaan suiston Malissa. Sisämaassa Nigeriin yhtyy Bani-joki, jota pidetään usein Nigerin tärkeinä sivujokina. Bani-joki on 1 120 kilometriä pitkä ja sen alkulähde on Norsunluurannikolla ja BURKINA Fasossa.

Niger on arvokas elämälle Malissa. Sieltä saa kalaa, juomavettä ja vettä viljelyyn. Se on myös tärkeä kulkuväline Malissa, erityisesti joillakin maan syrjäseuduilla. Tästä sisemmästä suistosta joki virtaa koilliseen ennen kuin kääntyy kaakkoon muodostaen suuren mutkan.

tästä eteenpäin Niger meanderoi hitaasti kuivilla alueilla Gaon (suuri kaupan ja koulutuksen keskus Malin ja Songhain muinaisten sivilisaatioiden aikana) läheisyydessä ja saapuu Nigerin maahan.

virratessaan maan läpi Nigerjokeen yhtyy useita sivujokia, kuten Faroul, Dargol, Sirba, Garoubi ja Tapoa. Tämän jälkeen Nigerjoki jatkuu ja muodostaa Nigerin tasavallan ja Beninin välisen rajan. Tämä Nigerin osa saa Sivujokenaan Mekroun, joka on Beninin sivujoki. Tämän jälkeen joki laskee Nigerian liittotasavaltaan, jossa Benuejoki yhtyy muodostaen näiden kahden joen tärkeän yhtymäkohdan Nigerian Lokojaan. Benue-joen yhtymäkohdasta Niger suuntaa etelään ja laskee massiivisen suiston kautta Guineanlahteen tai Atlantin valtamereen.