miksi napa-alueilla on niin kylmää

> napa-alueiden ilmasto on itseään vahvistavan prosessin tulos. Koska aurinkoenergiaa saadaan niin vähän, vesi jäätyy jääksi, joka sitten peilin tavoin heijastaa saapuvan pienen määrän säteilyä. Monikerroksinen, monimutkainen tuulijärjestelmä, jolla on ratkaiseva merkitys maapallon säälle ja ilmastolle, johtuu lämpötilaeroista ja paine-eroista lämpimien ja jäisten alueiden välillä.

Lisää >

jäälautat, jäätiköt ja meri

> napa-alueilla on laajoja alueita, joissa vesi esiintyy pääasiassa jäätyneenä. Se joko sataa lumena myötävaikuttaakseen jääpeitteiden ja jäätiköiden kasvuun, tai se ajelehtii merellä jäälauttoina. Kummassakin tapauksessa jään kohtalo riippuu paljolti merestä ja sen virtauksista. Vesimassat voivat tarjota suojaa tai nopeuttaa sulamista riippuen siitä, mitä reittiä lämpö seuraa.

enemmän >

ketjureaktio, jonka pää on jäinen

, on napaseuduilla niin äärimmäisen kylmä itseään vahvistavan prosessin vuoksi, johon liittyy useita tekijöitä. Pohjimmiltaan se johtuu siitä, että napa-alueilla maan pinnalle pääsee huomattavasti vähemmän aurinkoenergiaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa tai päiväntasaajalla. Syitä tähän ovat saapuvan auringonvalon Alhainen kulma, maan akselin kallistus ja planeettamme kiertorata Auringon ympäri. Tämä tekijöiden yhdistelmä johtaa siihen, että napa-alueilla on yleensä liian vähän energiaa muuhun maailmaan verrattuna ja että ne ovat täysin eristyksissä auringon lämmöstä kaamosaikaan. Napa-alueet saavat harvakseltaan auringon säteilyä, mutta tropiikit saavat paljon, mikä aiheuttaa alueiden välille huomattavan lämpötilakontrastin. Suuret ilma-ja merivirrat, joita näemme nykyään, syntyvät reaktioina tämän eron kompensoimiseksi. Ne jakavat tropiikista tulevaa lämpöä eri puolille maapalloa ja määräävät siten sääolosuhteet kaikkialla maailmassa. Ilman pohjoisen ja etelän kylmiä alueita näitä ilma-ja vesimassojen maailmanlaajuisia kiertokulkuja ei olisi olemassa. On myös tärkeää huomata, että kummallekin pallonpuoliskolle muodostuu voimakkaita tuulivyöryjä, jotka toimivat suojaseininä estääkseen tropiikin lämpöä pääsemästä syvälle napa-alueille. Arktisten ja Etelämantereen jäätävät olosuhteet tarkoittavat kuitenkin myös sitä, että näillä alueilla sateet tulevat pääasiassa lumena ja että suuret alueet napa-alueiden pintavesistä jäätyvät talvisin. Koska valkoisilla lumi-ja jääpeitteillä on suuri heijastuskyky, jota kutsutaan albedoksi, suuri osa auringon säteilystä ei imeydy eikä siten voi edesauttaa maan pinnan lämpenemistä. Näin lumi-ja jääpinnat voimistavat jäähtymistä napa-alueilla. Tieteilijöille tällainen vaikutus tunnetaan positiivisena palautteena. Alhaisia lämpötiloja helpottaa sekin, että kylmään ilmaan ei mahdu suuria määriä vesihöyryä. Erityisesti Keski-Antarktiksen yllä ilmamassoilta puuttuu tämä tärkeä lämpövarasto ja siten myös kyky muodostaa paksu pilvipeite. Tämä voisi muuten hillitä jäähdytystä. Sen sijaan kuiva ilma voimistaa viilentävää vaikutusta ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa auttaa luomaan ihanteelliset olosuhteet valtavien jäätiköiden, jäätiköiden ja merijään alueiden muodostumiselle. Napajään eri muodot ja niiden voimakas albedo ovat maapallon jäähdytys-ja ilmastojärjestelmän perusosia. Ne säätelevät kemiallisia ja biologisia kiertokulkuja ja ovat hyvin läheisessä vuorovaikutuksessa meren, ilmakehän ja maan kanssa. Arktisten ja antarktisten alueiden välillä on kuitenkin lukuisia maantieteellisiä eroja. Jäämerellä mataline hyllymerineen vesimassat kiertävät aivan eri tavalla kuin eteläisellä valtamerellä, suurta mannerta ympäröivällä rengasmerellä. Nämä alueelliset erot vaikuttavat myös napajäätiköihin. Etelämantereella olosuhteet aiheuttavat muun muassa Etelämeren merijään laajamittaista sulamista kesällä. Arktisella alueella puolestaan hieman alle puolet merijäästä selviää kesän yli, ja tutkijat viittaavat siellä pysyvään merijääpeitteeseen. Myös arktisen ja antarktisen alueen sademäärät ovat erilaisia, minkä seurauksena Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköillä kasvaa eri tahtia. Näiden kahden alueen jäämassoilla on kuitenkin yksi yhteinen piirre: molemmat reagoivat hyvin herkästi lämpötilan nousuun.