Bosnia, Serbia ja Kroatia ovat Bosnia ja Hertsegovinan kolme virallista kieltä. Ensisijainen kieli on Bosnia, vaikka kaikilla kolmella kielellä on yhtäläisyyksiä keskenään. Vuodesta 1463 Bosnia oli Osmanien valtakunnan aluetta, jonka aikana monet kristityt slaavit omaksuivat islamin. Vaikutusvalta tänä aikana johti lukuisiin turkkilaisiin ja arabialaisiin lainasanoihin, joita nykyään kuullaan Bosnian kielessä. Kun Bosnia vetäytyi Jugoslaviasta vuonna 1991, sen asukkaista 44% oli muslimeja, 31% serbejä ja 17% kroaatteja.

Bosnia ja Hertsegovinan virallisissa kielissä

Bosniassa

Bosniassa käytetään latinalaista ja kyrillistä aakkostoa, ja siinä on yksinkertainen 5-vokaalijärjestelmä, jotka kaikki ovat monoftongeja. Keskiajalla Bosnian kieltä kirjoitettiin Bosnian Kyrillisenä kirjaimistona tunnetulla kirjaimistolla, joka oli versio kyrillisestä kirjaimistosta. Osmanivallan aikana Bosnian kieltä kirjoitettiin käyttäen arabialaisen kirjaimiston versiota. Bosnian kieli luokitellaan indoeurooppalaiseen ryhmään ja slaavilaiseen osajoukkoon. Slaavit asettuivat Itä-Eurooppaan 500-luvulla jKr. heidän lähdettyään vanhasta Puolasta. Slaavilaiset kielet ryhmiteltiin eteläisiksi, Läntisiksi ja itäisiksi. Bosnian kieli syntyi eteläslaavilaisista kielistä Kroatian ja Serbian tapaan. Kieli perustuu Shtokavianukseen, joka on serbokroaatin suosituin muunnelma, ja erityisesti itäiseksi Herzegoviniaksi kutsuttuun alamurteeseen. Bosniassa on enemmän arabialaisia, turkkilaisia ja persialaisia lainasanoja kuin Kroatiassa ja Serbiassa, koska sillä on yhteyksiä näihin kulttuureihin islamilaisten siteiden kautta. Bosnia alkoi vakiinnuttaa asemaansa itsenäisenä kielenä Jugoslavian hajoamisen jälkeen 1990-luvulla, ja kieli sai virallisen aseman vuonna 1994, samoin kuin Serbia ja Kroatia.

Serbia

serbia on toinen Bosnia ja Hertsegovinassa puhuttava kieli. Bosnian tavoin Serbian kieli perustuu Shtokavian ja erityisesti itäisen Herzegovinian murteisiin sekä Šumadija-Vojvodinan murteisiin. Serbian kyrillinen kirjaimisto oli serbialaisen kielitieteilijän Vuk Karadžićin käsialaa, joka laati sen foneemisin periaattein. Serbian kielessä esiintyvä Latinalainen kirjaimisto on kroatialaisen kielitieteilijän Ljudevit Gajin käsialaa, joka loi sen vuonna 1830. Serbialla on arviolta 1 086 027 puhujaa Bosnia ja Hertsegovinassa. Pääosan Serbian kielen sanoista on todettu kuuluvan alkuperäislaavilaiseen leksikaaliseen sukuun, ja ne voidaan jäljittää Protoslaavilaiseen kieleen. Serbiassa on myös lukuisia lainasanoja Saksan, Kreikan, Venäjän, latinan, Unkarin, Italian ja Turkin kielistä.

Kroatia

Kroatia on eriytetty vain latinalaisten aakkosten käytön, Ijekavian ääntämisen ja useiden leksikaalisten erojen perusteella yhteisissä sanoissa. Vaikka Kroatiaa pidetään serbokroaatin muunnoksena, sitä pidetään joskus erillisenä kielenä omana kielenään. Suurin osa kroatialaisista kielitieteilijöistä pitää kieltä erillisenä, minkä on osoitettu olevan keskeinen osatekijä kansallisessa identiteetissä. Kroatia sai EU: lta virallisen aseman Kroatian liityttyä blokkiin vuonna 2013. Bloc alkoi myöhemmin julkaista erilaisia virallisia lehtiään kielellä.

Bosnia ja Hertsegovinan Maahanmuuttajakielet

Bosnia ja Hertsegovinan suurin puhujayhteisö on Bulgaria, heitä on 4 100. Muita maahanmuuttajakieliä ovat Italia (3 600), Ukraina (1 800), Turkki (1 200) ja Saksa.