kuuntelu prosessina voidaan pääosin luokitella joko passiiviseksi tai aktiiviseksi kuunteluksi. Tulemme valottamaan, mitä eroja nämä tyypit ovat, ja siten, auttaa ymmärtämään käsite paremmin.

Tiesitkö?

tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 30 prosenttia siitä, mitä puhutaan, ei ole tulkittu täsmälleen niin kuin on tarkoitettu.

kuuntelu ei ole niin yksinkertainen prosessi kuin miltä se saattaa tuntua, siinä mielessä, että siihen liittyy erilaisia vivahteita. Tiesitkö esimerkiksi, että kuunteleminen voi olla kahdenlaista? Se voidaan luokitella joko aktiiviseksi tai passiiviseksi kuunteluksi. Molemmat tyypit ovat silmiinpistävän erilaisia, ja niillä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka erottavat ne toisistaan. Siinä missä passiivinen kuuntelu liittyy pelkkään kuulemiseen, aktiivisella kuuntelulla tarkoitetaan kuuntelemista ymmärtämiseksi.

tässä Socialmettlen artikkelissa pyritään selittämään aktiivisen ja passiivisen kuuntelun eroa ja kehittämään taitoja aktiiviseen kuunteluun.

passiivinen kuuntelu vs. aktiivinen kuuntelu

passiivinen kuuntelu

tämä kuuntelun muoto viittaa jonkin kuulemiseen ilman aikomusta vastata siihen. Siihen sisältyy myös se, ettei toista ihmistä kuunnellessa ryhdytä mihinkään muuhun toimintaan, ts.ei vastata siihen, mitä sanotaan. Passiivinen kuuntelu ei siis ole kovin erilaista kuin ”kuuleminen”, jota teemme. Siksi passiivisessa kuuntelussa on täysin mahdollista, että mielemme ajautuu aika ajoin pois keskustelunaiheesta tai se, mitä kuuntelemme, saattaa jäädä pelkäksi taustahälyksi, jolloin saatamme ajatella kuuntelevamme sitä, mitä sanotaan, mutta todellisuudessa annamme asioiden mennä aivojemme ohi.

passiivinen kuuntelu on yksisuuntainen viestintämuoto, jossa osapuolten välillä ei ole sananvaihtoa.

esimerkkejä:
yleisiä esimerkkejä tästä kuuntelumuodosta ovat luennon kuuntelu, television katselu tai radion kuuntelu.

aktiivinen kuuntelu

tämä kuuntelun muoto viittaa jonkin kuulemiseen, jonka tarkoituksena ei ole vain kuunnella ymmärtääkseen, mitä sanotaan, vaan myös antaa palautetta samasta. Se on kaksisuuntainen prosessi, jossa ihminen kuuntelee ymmärtääkseen ja kysyy epäilyksiä tai antaa palautetta aina, kun se on tarpeen.

aktiivisessa kuuntelussa ihminen kuuntelee, mistä puhutaan, ei pelkästään subjektina, vaan saadakseen käsityksen siitä, mitä viesti tarkoittaa. Hän on kiinnostunut tietämään, mitä puhuja sanoo, ja siksi hän kuuntelee sanomaa hyvin. Toinen tärkeä tekijä tässä kuuntelumuodossa on se, että hän ei vain kuuntele sanoja, joita sanotaan, vaan myös kiinnittää tarkkaa huomiota kaikkiin ei-sanallisiin viestintämuotoihin, joita tapahtuu―niihin voi sisältyä käsien eleitä, ilmeitä, äänen mukauttamista, katsekontaktia ja muuta sellaista. Tutkimalla kaikkia näitä muotoja hän ymmärtää sanomaa paremmin.

kuuntelun lisäksi tähän prosessiin kuuluu myös palautteen antaminen aina, kun se helpottaa viestin ymmärtämistä paremmin. Siksi joku voi tehdä kysymyksiä saadakseen vastauksia epäilyksiinsä ja tehdäkseen siten ymmärryksensä paremmaksi. Toinen työkalu, jota käytetään usein, on tarjota yhteenveto tai mukailtu versio siitä, mitä toinen on puhunut niin, että ei vain yksi saa selkeämpi käsitys viestin, mutta aina kun viesti on väärin, tai tietyt tekijät puuttuvat, yksi voi saada oikaisu samaan.

Examples

Yleiset esimerkit tästä kuuntelumuodosta viittaavat mihin tahansa ihmisten kanssa käytyyn dialogiin tai avoimeen keskusteluasetukseen.

aktiivisen Kuuntelutaidon kehittäminen

jotta mikä tahansa viestintäprosessi onnistuisi, kaikkien elementtien (viesti, lähettäjä, medium, vastaanotin, palaute) on toimittava oikein ja kohdistuttava yhteen. Siksi aktiivisella kuuntelulla on erittäin tärkeä rooli viestintäprosessin onnistumisen määrittämisessä. Ellei vastaanottaja täysin ymmärrä viestitettävää viestiä, hän ei voi antaa palautetta, eikä prosessia voida saattaa päätökseen. Painotus on siis aina aktiivisen kuuntelutaidon kehittämisessä passiivisen kuuntelutaidon sijaan, sillä aktiivinen kuuntelu varmistaa, ettei lähetettävä viesti jää pelkäksi taustahälyksi, vaan kuulija ymmärtää sen täysin.

seuraavat vaiheet voidaan toteuttaa tehokkaan aktiivisen kuuntelun kehittämiseksi.

säilytä katsekontakti

varmista, että säilytät katsekontaktin koko ajan. Katsekontaktin puuttuminen tai se, ettei katso puhujaa hänen puhuessaan, ei ole ainoastaan hyvin hämmentävää, vaan antaa vaikutelman, että sinua ei kiinnosta se, mitä sanotaan.

älä häiriinny

puhujan puhuessa, älä osoita levottomuuden tai huomion keskittymisen merkkejä katselemalla jatkuvasti kelloasi tai laahustamalla jalkojasi tai katsomalla huoneen poikki jne. Tämä vaikeuttaa puheiden kuuntelemista ja ymmärtämistä.

anna positiivista palautetta

varmista, että annat positiivista palautetta siitä, mitä sanotaan asianmukaisilla eleillä, kuten nyökkäämällä päätäsi vahvistukseksi, sanomalla ”um hmm” tunnustukseksi ja hymyilemällä tai ylläpitämällä kunnollisia ilmeitä.

älä keskeytä puhujaa

pidetään hyvin töykeänä keskeyttää puhuja kesken lauseen ja esittää kysymyksiä. Lisäksi tämän tekeminen voi saada puhujan kadottamaan ajatustensa jäljet ja unohtamaan, mitä hän sanoi. Jos siis on epäilyjä kuuntelijana, niin pitäisi tehdä nuotit samasta ja saada ne selvitettyä, kun aika on sopiva. Älä myöskään koskaan lopeta jonkun lauseita heidän puolestaan. Tämä tuntuu vain siltä, että kuuntelet ’vastata’ eikä ’ymmärtää’.

selventää epäilyjä

vaikka istuntoa ei pitäisi keskeyttää saadakseen kyselyihinsä/epäilyihinsä vastauksia, on silti välttämätöntä, että epäilyt selvitetään. Esitä kysymyksiä asian selventämiseksi ja paremman ymmärryksen saavuttamiseksi. Tämä myös vakuuttaa puhuja, että olet kuunnellut hyvin.

mukaillen ja Tiivistäen

erittäin, erittäin tärkeä työkalu aktiivisessa kuuntelussa on pystyä mukailemaan ja tiivistämään se, mitä puhuja on sanonut omin sanoin. Käytä lauseita, kuten ” mitä sanot on…”, ” mitä minä ymmärrän tästä…”. Kun teet yhteenvedon, varmistat, että ymmärryksesi puheesta on niin tarkka, että jos olet jäänyt jostain paitsi tai ymmärtänyt jotain väärin, puhuja voi oikaista sinua välittömästi.

puhu vähemmän

vaikka suurin osa ihmisistä puhuisi mieluummin itse kuin joutuisi kuuntelemaan jotakuta toista, niin aktiivinen kuuntelu ei toimi niin. Vaikka on tarpeen puhua, jotta voidaan tiivistää se, mitä sanotaan, tai selventää epäilyksiä, on ymmärrettävä, että liiallinen puhuminen ei ole vastaus. Ei ole myöskään mahdollista puhua ja ymmärtää yhtä aikaa, joten puhumisen kanssa ei kannata mennä liian pitkälle.

on tärkeää ymmärtää, miksi aktiivinen kuuntelu on tärkeä väline tehokkaassa viestinnässä, mutta yhtä tärkeää on kehittää tätä kuuntelun muotoa. Tässä Socialmetle-artikkelissa esitettyjen vihjeiden avulla aktiivisen kuuntelutaidon kehittäminen ei ole kovin vaikea tehtävä.