Uusi jättiläissalamanterilaji — Andrias sligoi — maalaus ZSL: n arkistoista. Luotto: ZSL

74-vuotias museoyksilö, joka aikoinaan asui ZSL Lontoon eläintarhassa, tunnistettiin uudeksi jättiläissalamanterilajiksi ja luultavasti maailman suurimmaksi sammakkoeläimeksi.

käyttäen DNA: ta 1900 — luvun alussa kerätyistä museonäytteistä ZSL: n (Zoological Society of London) ja Lontoon Natural History Museumin tutkijat tunnistivat kaksi uutta jättiläissalamanterilajia, joista toisen he epäilevät olevan maailman suurin sammakkoeläin.

nyt äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellut Kiinanjättisalamanterit olivat aikoinaan levinneet laajalle koko Keski -, Etelä-ja Itä-Kiinassa. Niitä on aiemmin pidetty yhtenä lajina (”Andrias davidianus”). Uusi analyysi 17 historiallisen museon näytteestä ja villisalamantereiden kudosnäytteestä kuitenkin kyseenalaistaa tämän oletuksen.

Syyskuun 17.päivänä 2019 Ecology and Evolution-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa salamantereilta löydettiin kolme erillistä geneettistä sukulinjaa eri jokijärjestelmistä ja vuorijonoista eri puolilta Kiinaa. Nämä sukuhaarat ovat geneettisesti sen verran erilaisia, että ne edustavat erillisiä lajeja: Andrias davidianus, Andrias sligoi, ja kolmatta vielä nimeämätöntä lajia.

© Natural History Museum

yhtä vastikään tunnistetuista lajeista, Etelä-Kiinan jättiläissalamanteria (Andrias sligoi), ehdotettiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla perustuen Etelä-Kiinasta kotoisin olevaan epätavalliseen salamanteriin, joka asui tuolloin Lontoon eläintarhassa. Tuolloin ajatuksesta luovuttiin, mutta se on vahvistettu tämänpäiväisessä tutkimuksessa. Ryhmä käytti samaa eläintä, joka on nyt säilynyt näytteenä Luonnontieteellisessä museossa eläessään 20 vuotta eläintarhassa, määrittelemään uuden lajin ominaisuuksia.

toinen nimeämätön uusi laji Huangshanista (Keltavuorilta) tunnetaan edelleen vain kudosnäytteiden perusteella, eikä sitä ole vielä virallisesti kuvattu.

tutkimuksen pääkirjoittaja, professori Samuel Turvey ZSL: n eläintieteen instituutista sanoi: ”analyysimme paljastaa, että kiinalaiset jättiläissalamanterilajit erosivat toisistaan 3,1-2,4 miljoonaa vuotta sitten. Nämä ajoitukset vastaavat Kiinassa Tiibetin ylängön noustessa nopeasti vuoriston muodostumisjaksoa, joka saattoi eristää jättiläissalamanttipopulaatiot ja johtaa erillisten lajien kehittymiseen eri maisemissa.

© ZSL – Ben Tapley

luonnonvaraisten Kiinanjättisalamanterien määrän väheneminen on ollut katastrofaalista, lähinnä viimeaikaisen ravinnon liikahyödyntämisen vuoksi. Toivomme, että tämä uusi käsitys lajien monimuotoisuudesta on saapunut ajoissa tukemaan niiden menestyksellistä suojelua, mutta kiireellisiä toimia tarvitaan mahdollisten elinkelpoisten jättiläissalamanterikantojen suojelemiseksi.

Salamantereita siirretään nykyisin laajalti ympäri Kiinaa suojelualueille ja Varastotiloille, jotka palvelevat Kiinan luksusruokamarkkinoita. Luonnonsuojelusuunnitelmat on nyt päivitettävä, jotta voidaan tunnustaa useiden jättiläissalamanterilajien olemassaolo, ja näiden eläinten liikkuminen olisi kiellettävä tautien siirtymisen, kilpailun ja geneettisen risteytymisen riskin vähentämiseksi.”

Kiinanjättisalamanterit ovat maailman suurimpia sammakkoeläimiä. Kirjoittajat arvelevat, että juuri löydetty Etelä — Kiinan jättiläissalamanteri — joka voi nousta lähes kahteen metriin-on suurin näistä kolmesta ja siten suurin nykyään elävistä noin 8000 sammakkoeläinlajista.

© ZSL – Ben Tapley

ZSL työskentelee Kiinassa suojellakseen jättiläissalamantereita luonnossa ja nostaakseen niiden profiilia Lontoon eläintarhassa järjestettävällä näyttelyllämme, jossa eläintenhoitajat toivottivat neljä poikasta tervetulleiksi syyskuussa 2016. Salamanterit takavarikoitiin Rajajoukoin sen jälkeen, kun niitä oli yritetty tuoda laittomasti maahan. Yksi Salamantereista, professori Lew, on sittemmin muuttanut eläintarhan Matelijatalossa sijaitsevaan huippumoderniin säiliöön, jossa kävijät voivat kohdata kasvotusten yhden luonnon jättiläisistä. Kolmea muuta hoidetaan parhaillaan kulissien takana. Pitäjät esittelevät lopulta professori Lew ’ lle toisen eläimen parikseen ja loput kaksi voivat sitten siirtyä toiseen eläintarhaan, sillä aikuiset ovat hyvin reviiritietoisia ja niitä on pidettävä erillisissä aitauksissa.

Lontoon Natural History Museumin väitöskirjatutkija Melissa Marr lisäsi: ”Nämä havainnot tulevat aikana, jolloin tarvitaan kiireellisiä toimia kiinalaisten jättiläissalamantereiden pelastamiseksi luonnosta. Tuloksemme osoittavat, että olisi otettava käyttöön räätälöityjä suojelutoimenpiteitä, joilla säilytetään kunkin lajin geneettinen koskemattomuus. Tutkimuksemme korostaa myös sitä keskeistä roolia, joka Luonnontieteellisen museon kokoelmilla voi olla äärimmäisen uhanalaisten lajien suojelussa.”