yksi parhaiten tunnetuista kuvauksista Israelin maasta on ”maa, joka virtaa maitoa ja hunajaa.”(5. 31: 20) tämä kuvaus luo heti kuvan rikkaasta, hedelmällisestä ja haluttavasta maasta — mutta mitä nämä sanat todellisuudessa tarkoittavat, ja mihin ympäristövaikutuksiin tässä ilmauksessa viitataan?

aloitamme Talmudin tulkinnalla, joka tulkitsee sanat zavat halav u’ dvash (virtaa maitoa ja hunajaa) seuraavasti: ”maito virtaa vuohista (utareista) ja hunaja viikunoista.”(Ketubot 111B) paimentolaiskansalle tämän On todellakin täytynyt olla kutsuva kuvaus maasta. Vuohista saatiin sekä maitoa että lihaa, ja ne olivat hyvin tuotteliaita. Raamatun aikoina vuohet kuvastivat vaurautta.

Pieneläinkielto

kuinka yllättävää sitten oli, että maidon ja hunajan maassa juutalaissaagat asettivat myöhemmin kiellon kasvattaa pieniä karjoja (vuohia ja lampaita) Israelin maassa — ainakin asutuilla alueilla (Mišnah Bava Kama 7:7).

Rashi selittää tätä Mišnaa käsittelevässä kommentaarissaan, että syy lampaiden ja vuohien kasvatuskieltoon Israelin maassa johtui yishuv ha ’ aretzin mitzvasta, joka kirjaimellisesti asutti maan ja jota myöten eli siellä siten, että juutalaiset pysyvät maassa rajattoman ajan. Vaikka lampaat ja vuohet ovat omistajalle erittäin tuottoisia, ne ovat erityisen tuhoisia pelloille ja puutarhoille sekä muille viheralueille.

harkitessaan lampaiden ja vuohien kasvatuskieltoa Israelin maassa viisaat olivat selvästi pulman edessä. Toisaalta heidän oli otettava huomioon lampaiden ja vuohien kasvattajille koituva taloudellinen hyöty; toisaalta heidän oli otettava huomioon ympäristökustannukset ja vahinko maanviljelijöille, joiden satoa he vahingoittivat.

viisaat kielsivät näiden pienten karjojen kasvatuksen ja valitsivat niin sanotun ”kestävän” tien. He kielsivät epäasianmukaisen kehityksen, joka tuottaa nopeasti voittoa joillekin, mutta vahingoittaa toisia ja aiheuttaa laajoja pitkäaikaisia ekologisia vahinkoja. He päättivät, että tämä ei selvästikään ollut sellaista vastuullista kehitystä, jota yishuv ha ’ aretzin käsite vaati.

Autokeskeinen järjestelmä

valitettavasti nykyään ei tarvitse etsiä kovin kaukaa esimerkkejä vastuuttomasta kehityksestä Israelin maasta. Yksi räikeä esimerkki on valinta kehittää kattava autoihin perustuva liikennejärjestelmä turvallisemman ja kestävämmän joukkoliikennejärjestelmän sijaan.

tämän seurauksena monet Israelin väkirikkaimmat alueet kärsivät hirvittävistä ilmansaasteista. Autot vaativat myös paljon arvokasta maata teihin sekä pysäköintiin, huoltoasemille, korjaamoille jne. Israelille, joka on pieni ja tiheästi asuttu maa, tämä merkitsee selvästi vähemmän maata asumiseen, kouluihin, puistoihin tai muihin tarkoituksiin, joista suuret ihmisjoukot hyötyvät.

kun verrataan autojen aiheuttamia haittoja, mukaan lukien pitkäaikaisia ekologisia vahinkoja, lyhyen aikavälin hyötyihin niille, jotka hyötyvät, näyttäisi siltä, että autoihin perustuva kuljetusjärjestelmä ei sovi hyvin yhteen yishuv ha ’ aretzin kanssa. On kiinnostavaa, että Rabbi Yaakov Yisrael Kanievskin, yhden edellisen sukupolven Tooran johtajista, mainittiin sanoneen, että jos hänen aikanaan olisi ollut Sanhedrin (uskonnollinen korkein oikeus), he olisivat hyvinkin voineet kieltää yksityisautojen käytön Israelissa.

konditionaali virtaa

on vielä muitakin tulkintoja ilmaisusta ”virtaa maitoa ja hunajaa”, jotka ansaitsevat huomiomme. Meidän osuudessamme maininta halav u ’ dvashista on kielteisessä yhteydessä: ”sillä kun minä tuon heidät siihen maahan, josta minä vannoin heidän isillensä, maahan, joka virtaa halav u’ dvashia, ja he ovat syöneet ja täyttäneet itsensä ja lihoneet, silloin he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja palvelevat niitä ja ärsyttävät minua ja rikkovat minun liittoni (5.Moos. 31:20).”Tästä jakeesta näemme selvästi, miten sama aineellinen yltäkylläisyys, joka on tällainen siunaus, voi johtaa myös Luojan unohtamiseen, joka antoi sen.

Tämä johtaa Rabbi Samson Raphael Hirschin yhden lisätulkinnan tarkasteluun kommentaarissaan ilmauksesta ”maa virtaa maitoa ja hunajaa.”Sen sijaan, että Rabbi Hirsch keskittyisi maidon ja hunajan merkitykseen, hän keskittyy virtaavaa tarkoittavan sanan (zavat) merkitykseen ja kirjoittaa:

” on hyvin tyypillistä, että zovin tuottama runsaus esiintyy vain viittauksessa Eretz Yisraeliin (Israelin maahan)? Tanakhissa sana zov ei koskaan tarkoita ylitsevuotavaa. Se esiintyy lähinnä kuvaamaan ihmisen patologista tilaa, ja muuten kuin ihmevoiman aiheuttamaa virtaa?Se ei näytä kuvaavan maata, joka kehittää yltäkylläisyyttä luonnollisen hedelmällisyytensä mukaisesti, vaan maata, joka tekee sen vain erityisolosuhteissa. Onko Palestiina kova maa? joka voi kukoistaa vain Jumalan jatkuvassa huolenpidossa-vuoden lopusta toiseen. Kun se saa vettä, se kukkii ylellisesti. Mutta se saa vettä vain ylhäältä. Se on maa, jonka asukkaiden on oltava hyviä.”

toimittanut Canfei Nesharim, antaen Tooralle viisautta ympäristönsuojelun tärkeydestä.