Liettua (lietuvių kalba) kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan balttilaiseen haaraan. Sitä puhuu Liettuassa 2,8 miljoonaa ihmistä. Liettuan lisäksi sitä puhutaan Latviassa, Virossa, Puolassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Liettuankielisiä arvioidaan olevan maailmassa noin 3 miljoonaa (Ethnologue).

Liettuan lähin sukulainen on latvia, mutta nämä kaksi kieltä eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Molempien arvellaan kehittyneen hypoteettisesta yhteisestä esi-isästä nimeltä Proto-Baltoslaavilainen. On oletettu, että ne alkoivat jakaantua noin 800 jKr, ja että oli pitkä aika, jolloin Liettua ja Latvia olivat kaksi murretta yhden kielen, kunnes mahdollisesti niinkin myöhään kuin 16th-17th century, kun ne lopulta syntyi kaksi erillistä kieltä.

sekä liettualaiset että latvialaiset ovat säilyttäneet monia Proto-indoeurooppalaisen piirteitä erityisesti substantiivijärjestelmissään. Näistä kahdesta kielestä Liettua on konservatiivisempi, sillä se on säilyttänyt enemmän arkaaisia muotoja kuin Latvia. Nämä piirteet on todistettu vain sukupuuttoon kuolleissa indoeurooppalaisissa kielissä. Tästä syystä Liettuaa ovat tutkineet tiiviisti indoeurooppalaisen kielitieteen tutkijat.

Status

Liettua on ollut Liettuan virallinen kieli vuodesta 1918. Nykyään se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä. Vuoden 2017 CIA World Factbookin mukaan Liettuaa puhuu Liettuassa 84% maan 2,8 miljoonasta asukkaasta. Muita puhuttuja kieliä ovat puola, venäjä ja Valkovenäjä. On melko laajalle levinnyt diaspora, jossa Liettuaa puhutaan emigranttiyhteisöissä Argentiinassa, Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Tanskassa, Virossa, Ranskassa, Saksassa, Islannissa, Irlannissa, Norjassa, Venäjällä, Espanjassa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa. Erään arvion (Wikipedia) mukaan liettuankielisiä on maailmassa yhteensä 3,2 miljoonaa.

KUN Liettua itsenäistyi entisestä Neuvostoliitosta vuonna 1991, liettuankielisiä julkaisuja alkoi jälleen ilmestyä runsaasti. Nykyään Liettuassa toimii kukoistava kustannusala sekä televisio-ja radiolähetyksiä.

murteet

Liettua jakautuu useisiin erillisiin murrealueisiin, joilla ei ole suurta keskinäistä ymmärrettävyyttä. Standard Liettua perustuu aukštaitian (Ylämaan Liettua) opetukseen kouluissa.

rakenne

Äännejärjestelmä

useimmat liettuan kielen sanat päättyvät vokaaliin tai .

vokaalit

Liettuan vokaalijärjestelmälle on ominaista vokaalin pituus, joka vaikuttaa sanan merkitykseen. In addition, Lithuanian has the diphthongs /ai, ei, ui, oi, au, eu, ie, uo/.

Close	I, i:		ʊ, u:
Mid	e, e:		ɔ, o:
Open	æ,ɛ	ɐ, a:

konsonantit

Liettuassa on 23 konsonanttifoneemia eli äänteitä, jotka erottavat sanan merkityksen. Kaikki konsonantit voivat olla alfalatalisoitumattomia tai palatalisoitumattomia eli ääntyvät kielen terän kohotessa kohti suun kattoa (kova kitalaki). Palatalisaatio erottaa sanan merkityksen.

yksi Liettuan kielen tunnusomainen piirre (ei esiinny Latviassa) on palatalisoitujen ja palatalisoitumattomien konsonanttien kontrasti ennen takavokaaleja. Ennen etuvokaaleja palatalisaatio on automaattinen. Toinen kontrasti, joka ilmenee kaikissa pysähdyksissä. affrikaatit ja fricatives, on välillä äänetön ja ääninen.

					Post-alveolar
Stops	voiceless	p		t			k
	voiced	b		d			g
Fricatives	voiceless		f	s	ʃ		x
	voiced			z	ʒ		ɣ
Affricates	voiceless			ts	tʃ
	voiced			dz	dʒ
Nasals		m		n
Laterals				l
Rhotic (flap)				r
Semivowels		w				j

• v, x, ɣ esiintyvät vain lainasanoissa
• ʃ ʃ = Sh kaupassa
• x = samanlainen kuin saksankielisessä ch: n ääntämyksessä Bachissa
• ɣ ei ole vastinetta englannin kielessä
• ʒ = s vision
• tʃ = ch in chop
• dʒ = J in job
• j = y vielä

stressi

stressi voi langeta sanassa mille tahansa tavulle. Sitä ei yleensä merkitä ortografiassa. Joissakin sanakirjoissa ja kieliopeissa stressi merkitään kuitenkin vakavalla aksentilla.

Liettuassa on pikiaksenttijärjestelmä, jonka arvellaan säilyneen Proto-indoeurooppalaisesta kielestä. Vokaalin sävelkorkeus erottaa sanojen merkityksen. Sävelet esiintyvät pitkissä vokaaleissa ja diftongeissa. Niitä ei merkitä ortografiassa, lukuun ottamatta sanakirjoja ja kielioppeja. Laskevaa säveltä merkitään akuutilla aksentilla ja nousevaa säveltä vokaalin yläpuolella olevalla tildellä.

kielioppi

Liettua on runsaasti taivuteltu kieli, joka on säilyttänyt osan esi-indoeurooppalaisen Proto-indoeurooppalaisen kielen monimutkaisesta morfologiasta.

substantiivit

• substantiivit merkitään sukupuolen, luvun ja asian mukaan, jotka sulautuvat yhteen päätteeseen.
• sukupuolia on kaksi: maskuliini ja feminiini, ja niissä on muutama neutri substantiivi.
• on olemassa kolme lukua: yksikkö, duaali ja monikko.
• substantiiveilla on seitsemän tapausta: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, instrumentaali, lokatiivi, vokatiivi.
• on viisi deklensiota.
• ei ole artikkeleita.

adjektiivit

• adjektiivit voivat olla määräisiä tai epämääräisiä. Ne sopivat case, sukupuoli ja numero kanssa substantiiveja he muokkaavat.
• kvalitatiivisilla adjektiiveilla on perus -, komparatiivi-ja superlatiivimuodot.
• adjektiiveilla on kolme deklensiota.

Pronominit

• on persoonallisia, possessiivisia, demonstratiivisia, refleksiivisiä, vastavuoroisia, kyselevä-suhteellisia, epämääräisiä ja negatiivisia pronomineja
• persoonapronominit erottavat sukupuolen kolmannen persoonan yksikössä ja monikossa.

verbit

Liettuan verbit koostuvat varresta ja suffikseista. Verbejä luonnehtivat seuraavat piirteet:

• kolme konjugaatiota
• kolme persoonaa, joilla on eri muodot yksikössä ja monikossa 1. ja 2. persoonassa, ja yhteinen muoto 3. persoonassa sekä yksikössä että monikossa
• kolme aikamuotoa: preesens, past, and future
• useita aspektimuotoja: perfektiivinen, imperfektiivinen, progressiivinen, iteratiivinen ja inkpektiivinen
• neljä tunnemuotoa: indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, subjunktiivinen
• aktiivinen ja passiiviset partisiipit, jotka voidaan muodostaa kaikista aikamuodoista
• useita gerundin muotoja
• Liettua on pro-Drop-kieli, ts., pronominit yleensä pudotetaan, koska verbimuoto kuljettaa tietoa henkilöstä ja luvusta.
• yhtä joukkoa verbien päätteitä käytetään, kun pää-ja alilauseiden subjektit viittaavat samaan henkilöön, ja toista joukkoa, kun ne viittaavat eri henkilöihin.

sanajärjestys

neutraali sanajärjestys Liettuan lauseissa on subjekti-verbi-objekti. Muut sanajärjestykset ovat kuitenkin mahdollisia, sillä tapaukset osoittavat sanojen funktion lauseessa. Sanajärjestyksen muutokset kertovat painotusten muutoksista.

Sanasto

Liettua on yksi konservatiivisimmista nykyisistä indoeurooppalaisista kielistä. Se on jopa säilyttänyt joitakin sanoja , jotka ovat samanlaisia tai ovat hyvin samankaltaisia sanskritin vastineidensa kanssa, esim.,

Lithuanian	Sanskrit	English
sūnus	sūnus	‘son’
vilkas	vrkas	‘wolf’

The basic vocabulary is inherently Lithuanian. The main mechanisms of word formation are prefixation, suffixation and compounding. There are many words that were borrowed over time, e.g., stiklas ’ lasi ’Venäjän steklo; muilas’ saippua ’Venäjän mylo; reklama’ mainos ’ Venäjän reklama. Liettuasta on lainattu myös useita kansainvälisiä sanoja, esimerkiksi telefonas, radijas, televizijas. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991 Englanti on korvannut Venäjän lainasanojen lähteenä.

alla on joitakin liettuan kielen perussanoja ja-lauseita.

Hello	Labas,
Good bye	Viso gero, su diev
Please.	Prašau
Thank you.	Ačiū, dėkui
Sorry.	Atsiprašau
Yes.	Taip
No.	Ne
Man	Vyras, žmogus
Woman	Moteris

Below are the Lithuanian numerals 1-10.

1	3	5	7	8	9	10
vienas	keturi	šesi	aštuoni	dešimt

kirjoitus

Liettua, yhdessä kaikkien balttilaisten kielten kanssa kirjoitettiin ensimmäisen kerran suhteellisen myöhään olemassaolostaan erillisenä kielenä. Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset todisteet liettuankielisistä kirjallisista asiakirjoista ilmestyivät 1500-luvun alkupuoliskolla, kun ensimmäiset aakkoset otettiin käyttöön. Vuonna 1547 Martynas Mažvydas kokosi ja julkaisi ensimmäisen painetun liettuankielisen kirjan. Liettualaisten lukutaidon taso pysyi alhaisena koko 1700-luvun. Lisäksi vuosina 1864-1904 liettuan kielen painaminen ja opettaminen kiellettiin, ja Venäjän Tsaarihallitus määräsi Kyrillisen kielen käytön. Kun kielto kumottiin vuonna 1904, Liettualainen kirjallisuus alkoi elpyä. Vuosina 1918-1940 Liettua oli itsenäinen ja kirjallisuus kukoisti. Maan itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1991 Liettuan kirjallisuus alkoi jälleen kukoistaa.
nykyistä Liettuaa kirjoitetaan muunnellulla roomalaisella kirjaimistolla, joka koostuu 32 kirjaimesta.

a

Ą

B b

C

DD

td> g g

h

i i

į į

y y

j

k k

l

i i

n n

O

p p

s

Š

T T

VV

z z

ž ž

• ą, ę, ų, ū edustavat pitkiä vokaaleja
• č = ch chop š = Sh kaupassa ž = s vision

• palatalisaatio ennen takavokaaleja merkitään vokaalilla i, jolla ei ole foneettista arvoa. Koska konsonantit palatalisoituvat automaattisesti ennen etuvokaaleja, niillä ei ole erityistä merkintää palatalisaatiolle.

tutustukaa Liettuan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklaan 1.

1 Straipsnis
Visi žmonės gimsta laisvi ir lygūs savo orumu ir teisėmis. Jiems suteiktas protas ir sąžine ir jie turi elgtis vienas kito atžvilgiu kaip broliai.

1 artikla
kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän tulisi toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.