Lampreyn selkärankainen, mikä tahansa noin 43 alkeellisista kalamaisista leuattomista selkärankaisista, jotka on sijoitettu hagfishien kanssa luokkaan Agnatha. Lampurit kuuluvat alaheimoon Petromyzonidae. Ne elävät rannikoilla ja makeissa vesissä ja niitä tavataan lauhkeilla alueilla ympäri maailmaa Afrikkaa lukuun ottamatta. Ankeriasmaiset, skaalattomat eläimet ovat noin 15-100 senttimetriä pitkiä. Niillä on hyvin kehittyneet silmät, yksi tai kaksi selkäevää, pyrstöevä, yksi sierain pään päällä ja seitsemän kidusaukkoa ruumiin kummallakin puolella. Hagfishien tapaan niiltä puuttuvat luut, leuat ja parilliset evät. Lampuriahvenen luuranko koostuu rustosta; suu on pyöreä imevä aukko, jossa on kiimaiset hampaat.

Britannica Quiz

Know Your Fish Quiz

mikä kala tunnetaan elävänä fossiilina? Mikä on kalojen tieteellisen tutkimuksen nimi? Testaa tietosi. Ota tämä tietokilpailu.

Lampreyt aloittavat elämänsä kaivautuneina makeanveden toukkina (ammocoetes). Tässä vaiheessa ne ovat hampaattomia, niillä on alkeelliset silmät ja ne syövät mikro-organismeja. Useiden vuosien kuluttua ne muuttuvat aikuisiksi ja siirtyvät tyypillisesti mereen aloittamaan loiselämään kiinnittyen kalaan suullaan ja syöden isäntänsä verta ja kudoksia. Lisääntyäkseen lampaat palaavat makeaan veteen, rakentavat pesän, kutevat (munivat) ja kuolevat.

kaikki lampurit eivät vietä aikaa meressä. Osa niistä on sisämaassa ja jää makeaan veteen. Huomattava esimerkki on merisammakko (Petromyzon marinus). Tämä muoto kulkeutui Pohjois-Amerikan Suuriin järviin, ja loisintottumustensa vuoksi sillä oli tuhoisa tappava vaikutus järvitaimeniin ja muihin kaupallisesti arvokkaisiin kaloihin ennen torjuntatoimenpiteiden keksimistä. Myös muut lampurit, kuten purolampeeri (Lampetra planeri), viettävät koko elämänsä makeassa vedessä. Ne ovat kuitenkin nonparasiittisia, eivätkä syö täysikasvuisiksi tultuaan, vaan lisääntyvät ja kuolevat.

lampaita on käytetty jo pitkään jonkin verran ravintona. Niillä ei kuitenkaan ole suurta taloudellista arvoa.