Kotokan kansainvälinen lentoasema palvelee Ghanan pääkaupunkia Accraa. Lentokentän käytön valtava kasvu on johtanut päivityspyyntöihin. Matkustajakäyttö kasvoi keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa koko 1990-luvun ajan, ja rahdin käyttö on kasvanut jopa 15 prosenttia vuodessa. Tällainen ilmiömäinen kasvuvauhti on pakottanut lentoaseman tilojen laajentamisen edelleen pysyäkseen vauhdissa.

Lentokentän viimeisimmät parannukset ovat osa käynnissä olevaa ohjelmaa. Ensimmäinen vaihe rahoitettiin kansainvälisistä kehitysrahoituslähteistä ja se valmistui vuonna 1993. Toinen vaihe rahoitettiin kaupallisilla tuloilla Yhdistyneen kuningaskunnan vientiluottojen takausviraston tuella.

lentoaseman parannusohjelman rahoittaja on Ghanan siviili-ilmailuviranomainen (Gcaa), joka on Ghanan hallituksen virasto. Hallituksen tuki ja ulkomaisten kehitysjärjestöjen osallistuminen liittyvät Lentokentän merkitykseen ja koko Ghanan talouteen. Vuonna 2004 Lentoasema pystyi käsittelemään noin 800 000 matkustajaa.

lentoasemaa ylläpitää Ghana Airports Company, joka vastaa kaikista maan lentokentistä, mukaan lukien Tamalen, Kumasin ja Takaradin. Lentoasema on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa ja palvelee useita lentoyhtiöitä, kuten KLM Royal Dutch Airlinesia, Ghana International Airwaysia, Egypt Airia ja Middle East Airlinesia.

Project MAKE-UP

vaiheen 2 hakeneita yrityksiä olivat muun muassa Bouygues ja dumez Ranskasta, Fitzpatrick ja Taylor Woodrow Britanniasta, Bilfinger & Berger Saksasta, Dragados Espanjasta, Skanska Ruotsista ja Vermeer Alankomaista. Ensimmäisen vaiheen 1990-luvun alussa toteuttanut Siemens Plessey päätti olla tekemättä tarjousta toisesta vaiheesta.

urakan voitti ruotsalainen urakoitsija Skanska konsortioineen. Koko sopimuksen arvo oli 590 miljoonaa kruunua (74 miljoonaa dollaria) ja Skanskan osuus noin 40 prosenttia (vajaat 30 miljoonaa euroa). Skanska International Construction jatkoi hanketta Skanska Jensen Internationalin kautta, joka johti konsortiota, joka koostui irlantilaisen maanrakennusalan yrityksen PW Ghanan ja tanskalaisen Intertecin paikallisosastosta.

Vaihe 2

lentoaseman parantamisen toinen vaihe käsitti alun perin terminaalirakennusten, paloaseman ja kylmävarastojen peruskorjauksen ja laajennuksen sekä uusien laitureiden peruskorjauksen ja rakentamisen. Laajennusohjelmasta poistettiin paloasema, kylmävarastot ja rullaustien päivitys, jotta rahoitus keskitettiin terminaalirakennuksiin.

terminaalirakennusten parannustöihin kuului lähtöselvitysalueen kunnostus ja laajennus, johon sisällytettiin uudet kuljettimet ja muut matkustajien käsittelyä ja viihtyvyyttä parantavat laitteet, sekä ilmastointilaitteiden asentaminen maahanmuuttoalueelle. Myös terminaalin tietoliikennetilat uusittiin. Saapuvien matkatavaroiden käsittelyaula sai uuden kuljetinjärjestelmän tehokkaan läpimenon maksimoimiseksi, ja terminaalin eteisaula uudistettiin kaksoisvaunutiellä, lähtö-ja saapumisajoneuvoilla sekä pysäköintialueilla. Myös ”meetersin” ja ”greetersin” tiloja parannettiin, jotta lentokenttä vaikuttaisi vähemmän ruuhkaiselta.

03-21-kiitotietä (11,165 jalkaa, 3,403 metriä) pidennettiin 03-seisakkeella 150 metrillä ja 21-loppuisella kynnyksellä 400 metrillä, jotta täysin kuormattu 747 pystyi nousemaan ilmaan. Tämä parantaa huomattavasti Kotokan kykyä käsitellä lentorahtia.

lentoaseman nykytila

suurin osa hankkeen vaiheesta 2, johon kuuluivat vuonna 2004 avatut uudet lähtö-ja tuloterminaalit. Varojen puutteen vuoksi katetut käytävät, joiden kautta matkustajat pääsisivät koneisiin, jäivät kuitenkin valmistumatta. Tämän vuoksi Lentoasema käyttää edelleen shuttle-busseja, joilla matkustajat siirretään lähtöporteilta lentokoneisiin. Lähtöaluetta on parannettu merkittävästi. Saatavilla on 15 lähtöselvitystiskiä, kaksi porttia ja kolme matkatavaroiden noutoaluetta. On myös VIP lounge, useita ravintoloita ja erilaisia myyntipisteitä.

lentokenttäkaupunki

vuonna 1998 GCAA ilmoitti suunnitelmistaan kehittää kentän edessä olevaa 40 plus eekkerin aluetta ”lentokenttäkaupungiksi”. Tähän liittyy teiden, viestintälaitteiden, sähkönjakelun, valaistuksen, vesihuollon, jäteveden käsittelyn, pysäköintialueiden, maisemoinnin, salaojituksen, kulkuteiden ja muiden oheistöiden kehittäminen. Sivuston tontit on jaettu yksityisten rakennuttajien kesken.

rahoitus

hankkeen toinen vaihe rahoitettiin hongkongilaisen HSBC-pankin, brittiläisen Paribasin ja ghanalaisen Ecobankin lainoilla, joita tukivat vientiluottojärjestöt ECGD Yhdistyneessä kuningaskunnassa, EKN Ruotsissa ja EKF Tanskassa. Pankit antoivat 44,5 miljoonan dollarin lainan, jonka vientiagentit takasivat. Nämä kaksi Pohjoismaista virastoa palauttavat ECGD: n Euroopan laitetoimituksiin. Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämä laina on suurin yksittäisen organisaation myöntämä osa.