Kaufman Assessment Battery for Children – Second Edition (KABC-II)
the Kaufman Assessment Battery for Children-Second Edition (KABC-II; Kaufman & Kaufman, 2004) on yksilöllisesti hallittu 3-18-vuotiaiden lasten ja nuorten kognitiivisten prosessointikykyjen mittari.
yleiskatsaus
KABC-II on teoriaan perustuva kliininen väline, joka edistää kulttuurisesti oikeudenmukaista arviointia. KABC-II tarjoaa kaksi maailmanlaajuista tiivistelmää: Fluid-Crystallized Index (FCI), joka sisältää kaikki viisi asteikkoa, ja Mental Processing Index (mpi), joka sisältää neljä ensimmäistä asteikkoa, mutta ei Knowledge/Crystallized Ability Scale. Testikäsikirjassa sanotaan: ”Gc: n (general cognition) Mittarit tulisi sulkea pois kaikista pisteistä, joiden tarkoituksena on mitata henkilön älykkyyttä tai yleistä kognitiivista kykyä, aina kun Gc: n mitta ei todennäköisesti heijasta kyseisen henkilön kyvykkyystasoa.”
KABC-II tarjoaa Nonverbaalisen asteikon (NVI), joka tuottaa nonverbaalisen indeksin, jolla arvioidaan niiden lasten prosessointia ja kognitiivisia kykyjä, joille ei-sanallinen kognitiivisten kykyjen mittari on sopiva. Jaksollinen prosessointi / lyhytkestoinen muisti-asteikko on suunniteltu mittaamaan kykyä ratkaista ongelmia muistamalla ja käyttämällä tilattua kuva – tai ideasarjaa. Samanaikainen / visuaalinen Käsittelyasteikko mittaa kykyä ratkaista tilallisia, analogisia tai organisatorisia ongelmia, jotka vaativat monien ärsykkeiden käsittelyä kerralla. Oppimiskyky / pitkän aikavälin tallennus-ja Hakuasteikko mittaa kykyä suorittaa onnistuneesti erityyppisiä oppimistehtäviä. Välittömät takaisinkutsutehtävät ja viivästyneet takaisinkutsutehtävät sisältyvät tähän mittakaavaan. Planning/Fluid Reasoning Scale mittaa kykyä ratkaista sanattomia ongelmia, jotka ovat erilaisia kuin opetetaan koulussa. Ongelmat on ratkaistava sanallisesti välitetyllä päättelyllä. Knowledge/crystalised Ability Scale mittaa sanojen ja tosiasioiden tuntemusta käyttäen sekä sanallisia että kuvallisia ärsykkeitä ja vaatien joko sanallista tai osoittavaa vastausta.
Summary
| tekijä (yr) | ikähaitari (yr) | antotapa/formaatti | noin. Time to administrate | Subscales |
|---|---|---|---|---|
| Kaufman Assessment Battery for Children – Second Edition (KABC-II) Kaufman & Kaufman (2004) | 3-18 |
yksilöllisesti annettu, normaalilla viitattu kognitiivisen ja prosessointikyvyn mittari; perustuu Lurian prosessointimalliin ja Cattell-Horn-Carroll (CHC)-malliin; 18 ydin-ja täydentävää subtestiä; yhdessä ktea-II: n kanssa tuottaa skaalattuja pistemääriä ja prosenttipisteitä subtesteille, standardipisteitä ja prosenttipisteitä indeksille ja yhdistelmäpisteitä |
30-75 min. |
Luria Model: Sequential Index, Simultaneous Index, Planning Index, Learning Index, Knowledge Index, Mental Processing Index, Nonverbal Index CHC Model: Lyhytkestoinen muisti, visuaalinen käsittely, Pitkäaikainen säilytys ja haku, Fluidinen päättely ja kiteytynyt kyky, Fluidikristalloitu indeksi |
|
saatavuus: Pearson Assessment, http://bit.ly/1bUYDfE |
tutkimus
| Author (yr) | otoskoko | aihe(s) osoitettu | tulos |
|---|---|---|---|
| bardikoff & McGonigle-Chalmers (2014) | 30 (15 erittäin toimiva ASD, 15 tyypillistä) | nonverbaalinen älykkyysosamäärä ASD: ssä |
tekijät käyttivät KABC-II: n nonverbaalista asteikkoa (NVI) arvioidessaan WISC-IV: n nonverbaalisia komponentteja (erityisesti, Perceptual Reasoning Index (PRI) ja Processing Speed Index (psi)). tulokset: (1) merkittäviä ryhmäeroja ei havaittu WISC-IV: n PRI-alaluokassa eikä KABC-II: n NVI-alaluokassa; kuitenkin ainoastaan ASD: tä sairastavilla lapsilla PRI-arvosanan ja NIV: n välillä saatiin huomattavasti pienemmät pisteet. (2) ASD-ryhmä sai Wisc-IV: n Käsittelynopeusindeksissä huomattavasti vähemmän pisteitä kuin kontrollit. tämä tukee tarvetta eristää ajoituskriteerit, kun testataan älykkyysosamäärää ASD: llä, kuten nyt WISC-IV: llä. |
kognitiiviseen arviointiin liittyviä harhaluuloja
<p>tämä taulukko sisältää tietoa kognitiiviseen arviointiin liittyvistä harhaluuloista yleinen ja ei ole erityinen tämän arvioinnin.</p>
| Taru | |
|---|---|
| täysimittainen älykkyysosamäärä on hyvä kuvaus opiskelijan kognitiivisesta kyvystä. | opiskelijat, joilla on autismi, osoittavat tyypillisesti hajontaprofiilin kattavilla kognitiivisilla mittareilla, suoriutuvat paremmin tehtävissä, joihin liittyy rote-taitoja, kuin tehtävissä, joihin liittyy ongelmanratkaisua, käsitteellistä ajattelua ja sosiaalista tietoa (Mayes & Calhoun, 2008; Meyer, 2001-2002). |
| jos oppilaalla on keskimääräinen älykkyysosamäärä, Adaptiivinen käyttäytymismittari on tarpeeton. | vaikka oppilaalla on keskimääräinen älykkyysosamäärä ja hän pärjää akateemisestikin hyvin, se ei tarkoita, etteikö adaptiivista toimenpidettä tarvittaisi. Tutkimusten mukaan monilla autistisilla opiskelijoilla on puutteita kommunikaatiossa,päivittäisissä elämäntaidoissa ja sosiaalistumisessa (Lee& Park, 2007; Myles et al., 2007). Klin and Volkmar (2000) totesi, että Adaptiivinen käyttäytyminen on kriittinen alue suunnittelussa opiskelijoille, joilla on Aspergerin oireyhtymä (nyt kutsutaan autismikirjon häiriö, Taso 1) helpottamaan siirtymistä kouluympäristöstä työ-ja yhteisöympäristöihin. |
| jos oppilaalla on selvästi keskimääräistä alhaisempi älykkyysosamäärä, oppilaalla ei ole kognitiivisia taitoja. | Tasainen taitoprofiili voi kertoa vaikeudesta päästä käsiksi siihen, mitä opiskelija osaa. Muodollisista kognitiivisista arvioinneista ei välttämättä saa arvokasta tietoa nykyisen toiminnan tason ja ohjelmointitarpeiden arvioimiseksi. Lisäksi autismikirjon häiriötä sairastavat oppilaat eivät välttämättä pysty yleistämään taitoja luokkahuoneympäristöstä testausympäristöön, tai tiedon arviointitapa voi estää lasta osoittamasta taitojensa hallintaa. Jos opiskelija on esimerkiksi oppinut suorittamaan tehtävän yhdellä tavalla tietyllä ripeydellä ja arvioinnissa kysytään eri tavalla, hän ei välttämättä pysty osoittamaan osaamistaan. |
| formaali älykkyysosamäärä on pätevämpi kuin epävirallinen tieto luokkahuoneesta. | epäviralliset luokkahuonetiedot antavat tietoa siitä, miten oppilas toimii päivittäin. Forma-ja epävirallisten tietojen analysointi taito-ja oppimismallien määrittämiseksi on keskeinen osa arviointia (Hagiwara, 2001-2002). Epäviralliset tiedot luokkahuoneesta voivat olla arvokkaampia kuin tieto, joka on kerätty keksityssä one-on – one-ympäristössä, kun autismikirjon häiriötä sairastavan oppilaan ohjelmointia määritetään. |
| jos oppilaalla on korkea älykkyysosamäärä tai hän osoittaa suurta saavutusta, hänen pitäisi menestyä yleisopetuksen luokassa. | koska oppilailla, joilla on autismikirjon häiriö, on vaikeuksia kielen,viestinnän ja sosiaalisten taitojen kanssa, he saattavat edelleen kamppailla yleisopetuksen luokassa toiminnoissa, joihin liittyy näitä taitoja. |