ollakseen julkinen hyväntekeväisyysjärjestö, organisaation on täytettävä jokin verolain (Internal Revenue Code) pykälän 509(a) testeistä.

tässä artikkelissa keskitytään ensimmäiseen lueteltuun testiin, 509 kohdan a alakohdan 1 alakohtaan, ja tässä jaksossa kuvattuihin seuraamuksiin hyväntekeväisyysjärjestölle. 509(a)(1) ymmärtämiseksi on kuitenkin hyödyllistä ymmärtää vaihtoehtoinen 509(a)(2) – testi. Käsittelemme 509 (a) (2) yksityiskohtaisesti tulevissa artikkeleissa, mutta tarjoamme sinulle joitakin tärkeitä erotteluja tässä.

huomioikaa, että ellei toisin mainita, kaikki pykäläviittaukset koskevat vuoden 1986 sisäistä verolakia, sellaisena kuin se on muutettuna, ja Valtionkassaa koskevia säännöksiä.

509(a)(1) vs. 509(a)(2) testit

yleisesti ottaen 509(a)(1) ja (A)(2) julkisen tuen testit on suunniteltu varmistamaan, että 501(c)(3) järjestöllä on riittävän laaja tukipohja, jotta se voidaan luokitella julkiseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi eikä yksityiseksi säätiöksi.

on olemassa useita etuja, jotka voidaan hyväksyä (a)(1) järjestöksi eikä (a)(2) järjestöksi, mukaan lukien:

• laskettaessa julkista tukea, (a)(1) organisaatio sulkee pois vain ylimääräiset maksut, kuten jäljempänä on selitetty, merkittäviltä lahjoittajilta;
• on poikkeus 2 prosentin ylärajasta, kuten jäljempänä on selitetty, valtion ja eräiden muiden 509(a)(1) lahjoittajien osalta;
• on olemassa vaihtoehto 10 prosenttia ”faktat ja olosuhteet-testi, joka toimii” turvaverkkona ”PC-tilan saavuttamisessa, mutta jota ei sovelleta 509 kohdan a alakohdan 2 alakohdan mukaisesti; ja
• sijoitustuotoille ei ole erillistä PC-laskentarajoitusta.

509(a)(1) testi

kriteerit 509(a)(1) julkiseksi hyväntekeväisyydeksi kuulumiselle eivät sisälly Koodiosaan 509(a)(1). 509 (a) (1) viittaa ainoastaan 170(B) (1) (A) (i)-(vi) kohdassa kuvattuihin organisaatioihin.

koodin osa 170(b)(1)(A)(i)-(v) sisältää kirkkojen, koulujen, sairaaloiden ja hallintoyksiköiden alaluokat. Näitä järjestöjä kohdellaan julkisina hyväntekeväisyysjärjestöinä niiden toiminnan luonteen perusteella.

pykälä 170(b)(1)(A)(vi) määrittelee julkisen hyväntekeväisyyden aseman järjestön tukilähteiden perusteella. Jatkossa viittaamme 509(a) (1) kuvatessamme näitä 170(b) (1) (A) (vi) yksiköitä.

509(a)(1) kohdassa on kaksi sovellettavaa testiä. Ensinnäkin, jos yksikön julkinen tuki on suurempi kuin 33,33 prosenttia, se luokitellaan automaattisesti PC: ksi. Kuitenkin, vaikka julkinen kannatus on alle 33,33 prosenttia, se voi silti täyttää PC Subjektiivinen 10 prosenttia tosiasiat ja olosuhteet testi.

koska 509(a)(1) – testi ei sisällä tukilaskelmassa maksuja, jotka aiheutuvat organisaation vapautettuun tarkoitukseen liittyvien toimintojen suorittamisesta (joita kutsutaan korvauksiksi, palvelumaksuiksi tai bruttotuloiksi), on usein tarpeen ensin selvittää, sisältyvätkö tietyt tulot, jotka voidaan merkitä ”avustuksiksi”, edes laskelmaan.

sen erottamiseksi, onko avustus maksuosuus vai maksu (ja sen vuoksi jätetty laskelman ulkopuolelle), säännöissä todetaan, että maksuista ei aiheudu lahjoittajalle lainkaan tai vain vähän hyötyä, kun taas maksuista ilmenee lahjoittajalle ensisijainen hyöty. Avustus määritellään summaksi, joka annetaan organisaatiolle, jonka tarkoituksena on kannustaa avustuksen saajaa jatkamaan vapautettua tarkoitustaan, kun taas maksut palvelevat maksajan välittömiä ja välittömiä tarpeita sen sijaan, että niistä koituisi hyötyä suurelle yleisölle. Palkkiot sisältäisivät myynnin tai palvelut, kun taas avustusta käytettäisiin erityisesti auttamaan organisaatiota sen vapautetun tarkoituksen tai tehtävän toteuttamisessa.

näin ollen avustuksessa voitaisiin todeta, että saajan on tuotettava miljoona opetusvihkoa. Jos hyväntekeväisyysjärjestö sitten jakaa kirjaset suurelle yleisölle, ensisijainen hyöty on ei-toimiluvan saaneelle (suurelle yleisölle), ja tulot katsotaan lahjoituksiksi. Jos kirjaset toimitetaan takaisin toimiluvan antajalle, joka sitten päättää, mitä kirjasilla tehdään, ensisijainen etu on annettu maksajalle, ja tulot käsitellään maksuina.

”hyvä” vs. ”huono” tuki

kuten edellä todettiin, palkkiot eivät sisälly laskelman osoittajaan tai nimittäjään. Jäljempänä kuvataan rahoitusosuuksien käsittelyä 509(a)(1) – yksikön julkista tukea laskettaessa.

509(a)(1) julkisen tuen testin testausaika on viisi vuotta: kuluva hakuvuosi ja sitä edeltävät neljä vuotta. Määritettäessä, onko yhteisöllä riittävästi ”julkista tukea”, laskelma edellyttää, että yhteisö yksilöi ne rahoitusosuudet, joita ei pidetä ”hyvänä” tukena. Jotta saavutetaan haluttu yli 33,33 prosentin raja, vain tämä ”hyvä” raha menee osoittajaan, kun taas kaikki maksut menevät nimittäjään.

yksittäiseltä lahjoittajalta viisivuotisen testijakson aikana saatu summa, joka ylittää 2 prosenttia järjestön kokonaistuesta viiden vuoden aikana, ei ole ”hyvää” rahaa. Tärkeää on, että asetukset säädetään, että summat Yhdysvaltain hallituksen tai poliittisten osastojen (valtiot, kaupungit, jne.) ja muihin 509(a) (1)/170(b) (1) (A) (vi) organisaatioihin ei sovelleta tätä 2 prosentin rajaa.

oleta, että järjestöllä oli 50 miljoonan dollarin tuki viiden vuoden testijaksolla. Kaksi prosenttia siitä on miljoona dollaria. Jos yksittäinen, yritys tai yksityinen säätiön lahjoittaja antoi 3,5 miljoonaa dollaria testijakson aikana, kaikki lahjoittajan maksuosuudet menisivät nimittäjään, mutta vain 1 miljoona dollaria olisi ”hyvää” rahaa ja sisältyisi osoittajaan.

näin ollen yksittäisiltä rahoittajilta saaduilla suurilla summilla voi olla hyvin merkittävä kielteinen vaikutus julkisen tuen prosenttiosuuteen. Kuitenkin, jos 3,5 miljoonan dollarin lahjoitus tulisi Yhdysvaltain valtion yksiköltä tai 509(a) (1) organisaatiolta, koko summa luokiteltaisiin hyväksi rahaksi.

vaikka säännöstössä ja asetuksissa täsmennetään kotimaiset hallitukset, Revenue Regulation 75-435: ssä todetaan, että ulkomaista valtion tukea ulkomaiselle hyväntekeväisyysjärjestölle käsitellään valtion tukena (a)(1) – testissä. On epäselvää, voitaisiinko ulkomaisen valtion rahoituksen poissulkemisen perusteella harkita mahdollisuutta sulkea pois ulkomaisten hallitusten muodostamat järjestöt, kuten Yhdistyneet kansakunnat, Maailmanpankki tai Kansainvälinen valuuttarahasto. Ulkomaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen rahoitusosuuksiin vaikuttaa kuitenkin sovellettavan 2 prosentin rajaa, ellei perustamissopimuksen määräyksissä toisin määrätä.

Tämä julkisen tuen määritys tehdään lomakkeella 990 olevan luettelon A osassa II. Jos pääluokka C, rivi 14 (kuluva vuosi) tai rivi 15 (Edellinen vuosi) on 33.33 prosenttia tai enemmän, niin organisaation katsotaan olevan riittävä julkinen tuki katsotaan PC. Näin ollen organisaatio, joka läpäisee testin yhden vuoden aikana, katsotaan PC: ksi kyseiselle ja seuraavalle vuodelle.

tässä artikkelissa olemme käsitelleet PC: ksi kelpuuttamisen etuja 509(a)(1) eikä 509(a)(2) organisaationa. Lisäksi tarkastelimme hieman yksityiskohtaisesti tavoitteen 33,33 prosentin kannatustestin mekaniikkaa, mukaan lukien ”hyvä” vs. ”huono” kannatus.

organisaatio ei kuitenkaan välttämättä täytä 33.33 prosenttia julkinen tuki testi, mutta voi silti täyttää 509(a) (1) PC alle Subjektiivinen tosiasiat-ja-olosuhteet testi. Tätä koetta ja joitakin muita 509(a)(1) – järjestön aseman piirteitä käsitellään tämän kirjoituksen toisessa osassa.