yleiskatsaus

syyskuun 11.päivän terrori-iskujen jälkeen madrasoiksi kutsutut islamilaiset koulut ovat kiinnostaneet yhä enemmän analyytikkoja ja viranomaisia, jotka ovat olleet mukana muotoilemassa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Kaakkois-Aasiaan. Madrasas herätti lisähuomiota, kun kävi ilmi, että useat Taleban-johtajat ja Al-Qaidan jäsenet olivat kehittäneet radikaaleja poliittisia näkemyksiä Pakistanin madrasasissa, joista osan väitettiin olevan Persianlahden valtioiden rahoittamien ja rahoittamien rahoittajien rakentamia. Paljastukset ovat johtaneet syytöksiin, joiden mukaan madrasat edistävät ääri-islamismia ja militanssia sekä ovat värväysperuste terrorismille. Toiset väittävät, että useimpia näistä uskonnollisista kouluista on syytetty epäoikeudenmukaisesti Yhdysvaltain vastaisten tunteiden lietsomisesta, ja väittävät, että madrasoilla on tärkeä rooli maissa, joissa miljoonat muslimit elävät köyhyydessä ja valtion koulutusinfrastruktuuri on rappeutumassa.

Tausta

määritelmä

Arabian sanalla madrasalla (monikko: Madris) on yleensä kaksi merkitystä: (1) sen yleisempi kirjaimellinen ja puhekielinen käyttö, se tarkoittaa yksinkertaisesti ”koulu”; (2) sen toissijainen merkitys, madrasan on oppilaitos tarjoaa opetusta Islamilaisia aiheita, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, Koraani, sanontoja (hadith) Profeetta Muhammedin, oikeuskäytäntö (fiqh), ja laki. Historiallisesti madrasat erotettiin korkeampien opintojen laitoksina ja ne olivat olemassa vastakohtana alkeellisemmille kuttabeiksi kutsutuille kouluille, jotka opettivat vain Koraania.1 viime aikoina monet länsimaiset tarkkailijat ovat käyttäneet” madrasaa ” iskulauseena tarkoittamaan mitä tahansa koulua—peruskoulua, keskiastetta tai edistynyttä—joka edistää islamilaista opetussuunnitelmaa. Monissa maissa, kuten Egyptissä ja Libanonissa, madrasalla tarkoitetaan mitä tahansa oppilaitosta (valtion tukema, yksityinen, maallinen tai uskonnollinen). Pakistanissa ja Bangladeshissa madrasalla tarkoitetaan yleisesti islamilaisia uskonnollisia kouluja. Tämä voi olla merkittävä semanttinen merkki, koska ”madrasan uudistuksen” analysoinnilla voi olla erilaisia vaikutuksia erilaisissa kulttuurisissa, poliittisissa ja maantieteellisissä yhteyksissä. Ellei tässä asiakirjassa toisin mainita, termillä madrasalla tarkoitetaan islamilaisia uskonnollisia kouluja perus-ja keskiasteella.

historia

oppineisuuden instituutiona madrasan historia on vuosisatoja vanha. Yksi ensimmäisistä perustettu madrasas, nimeltään Nizamiyah, rakennettiin Bagdadissa yhdennellätoista vuosisadalla jKr. Madrasat tarjosivat ruokaa, majapaikan ja ilmaisen koulutuksen, ja vaikka heidän opetussuunnitelmansa vaihtelivat paikasta toiseen, se oli aina luonteeltaan uskonnollinen, koska näiden koulujen tarkoitus oli lopulta valmistaa tulevia islamilaisia uskonoppineita (ulama) työhönsä. Korostaessaan klassisia perinteitä arabialaisessa kielitieteessä opettajat luennoivat ja oppilaat oppivat rote-ulkoa. 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa, läntisen siirtomaavallan aikana, maalliset instituutiot tulivat syrjäyttämään uskonnolliset koulut tärkeinä kaikkialla islamilaisessa maailmassa. Madrasoja kuitenkin elvytettiin 1970-luvulla, kun kiinnostus uskontotutkimukseen ja islamistiseen politiikkaan kasvoi Iranin ja Pakistanin kaltaisissa maissa. Vuonna 1980, madrasas Afganistanissa ja Pakistanissa väitettiin lisätä taloudellista tukea Yhdysvallat,2 Euroopan hallitukset, Saudi-Arabia, ja muut Persianlahden valtiot, jotka kaikki tiettävästi pitänyt näitä kouluja värväysperusteena anti-neuvosto mujahedin taistelijoita.3 1990-luvun alussa Taleban-liikkeen muodostivat Afgaaniuskonnolliset papit ja opiskelijat (talib tarkoittaa arabiaksi ”opiskelijaa”), joista monet olivat entisiä mujahedilaisia, jotka olivat opiskelleet ja kouluttautuneet Madrasissa ja jotka kannattivat tiukkaa islamin muotoa, joka muistuttaa Saudi-Arabiassa ja muissa Persianlahden maissa harjoitettua Wahhabismia.4

Madrasojen suhde muihin oppilaitoksiin

Madrasat ovat nykyisin useimmissa muslimimaissa osa laajempaa koulutusinfrastruktuuria. Yksityinen opetussektori tarjoaa laadukasta länsimaista opetusta niille opiskelijoille, joilla on varaa korkeisiin lukukausimaksuihin. Koska niiden kustannukset ovat suhteellisen alhaisemmat, monet turvautuvat valtion kouluihin, joissa niitä on. Viime vuosina ja köyhemmissä maissa julkisten oppilaitosten kasvavat kustannukset ja pula ovat kuitenkin kannustaneet vanhempia lähettämään lapsensa Madrasiin.5 Valtion koulutusjärjestelmän kannattajaa on väittänyt, että olemassa olevien koulujen parantaminen tai uusien rakentaminen voisi tarjota toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon uskonnollisille madrasoille. Toiset ovat sitä mieltä, että uudistukset pitäisi institutionalisoida ensisijaisesti islamilaisissa madrasoissa, jotta näissä suosituissa instituutioissa olisi monipuolinen opetussuunnitelma. Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysviraston (USAID) vuoden 2003 strategia-asiakirja ”Strengthening Education in the Muslim World” puoltaa kumpaakin näkökulmaa.6

opetussuunnitelma

vaikka jotkut madrasat opettavat maallisia aineita, yleensä madrasat tarjoavat uskonnollispohjaisen opetussuunnitelman, jossa keskitytään Koraaniin ja islamilaisiin teksteihin. Uskonnollisten perusoppien lisäksi jotkut väittävät, että pieni ryhmä radikalisoituneita madrasoja, jotka sijaitsevat erityisesti Afganistanin ja Pakistanin rajan tuntumassa, edistää militanttia islamin muotoa ja opettaa Muslimiopiskelijoitaan taistelemaan epäuskoisia vastaan ja vastustamaan sitä, mitä he pitävät lännen moraalisena turmeltuneisuutena.7 muuta havainnoitsijaa esittää, että nämä koulut ovat täysin välinpitämättömiä uskonnollisen oppineisuuden suhteen ja keskittyvät pelkästään väkivallan opettamiseen.8 USAID: n vuonna 2003 julkaisemassa strategiaasiakirjassa madrasojen ja ääri-islamilaisten ryhmien välisiä yhteyksiä kuvailtiin ”harvinaisiksi mutta huolestuttaviksi”, mutta lisättiin myös, että ”laadukkaan koulutuksen saatavuus ei yksin voi estää kaikkia haavoittuvia nuoria liittymästä terroristiryhmiin.”9

muita huolia ympäröi maltillisemmat (”quietistiset”) koulut, joissa oppilaita saatetaan kehottaa hylkäämään ”moraaliton” ja ”materialistinen” länsimainen kulttuuri.10 monissa quietistisissä kouluissa käytetyt staattiset opetussuunnitelmat ja vanhentuneet pedagogiset tekniikat, kuten rote-ulkoa opettelu, voivat myös tuottaa yksilöitä, jotka eivät ole taitavia eivätkä valmiita nykyaikaiseen työvoimaan. Madrasan järjestelmän puolustajat pitävät sen perinteistä pedagogista lähestymistapaa keinona säilyttää aito islamilainen perintö. Koska useimmilla madrasasta valmistuneilla on mahdollisuus vain rajalliseen koulutukseen, he työskentelevät yleisesti uskonnollisella sektorilla rukousjohtajina ja Islaminuskoisina oppineina. Viranomaiset eri maissa harkitsevat ehdotuksia parantaa tieteen ja matematiikan sisältöä madrasasin opetussuunnitelmiin säilyttäen kuitenkin madrasan opetuksen uskonnollisen luonteen.

sosioekonomiset tekijät

Madrasat tarjoavat oppilailleen ilmaisen koulutuksen, huoneen ja laudan, ja näin ne vetoavat köyhtyneisiin perheisiin ja yksilöihin. Kaiken kaikkiaan näitä uskonnollisia kouluja tuetaan Muslimiuskovaisten yksityisillä lahjoituksilla almujen antamisen kautta, joka tunnetaan arabiaksi nimellä zakat. Zakat-yksi islamin uskon viidestä pilarista-määrää, että tietty osuus tuloista annetaan määrättyihin hyväntekeväisyystarkoituksiin, ja perinteisesti osa zakatista on antanut uskonnollisen koulutuksen. Lähes kaikki madrasat on tarkoitettu poikien kouluttamiseen, joskin tyttöjen madrasoja on pieni määrä.

esimerkkejä Madrasojen nykytilasta

Persianlahden valtioiden Roolista11

viime vuosina maailmanlaajuinen huomio on kiinnittynyt islamilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille annettujen lahjoitusten levittämiseen ja konservatiivisten uskonnollisten opetussuunnitelmien viemiseen Persianlahden hallituksilta ja kansalaisilta. Huolta on esitetty radikaalin islamin leviämisestä kouluissa, yliopistoissa ja moskeijoissa, jotka ovat saaneet lahjoituksia ja opetussuunnitelmamateriaalia Persianlahden hallituksilta, järjestöiltä ja kansalaisilta. Näitä instituutioita on ympäri maailmaa, mukaan lukien Etelä -, Keski-ja Kaakkois-Aasia, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat. Jotkut katsovat Persianlahdella yleisten islamilaisten perinteiden pohjalta tehtyjen uskonnollisten opetussuunnitelmien opetuksen uhkaavan maltillisempien uskomusten ja tapojen olemassaoloa muualla Muslimimaailmassa. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että olisi erotettava toisistaan rahoitus, jolla tuetaan hyväntekeväisyyshankkeita, kuten madrasan rakentamista, ja rahoitus, joka on kanavoitu avoimesti tai epäsuorasti näiden madrasojen ääriopin tukemiseen. Persianlahden valtioiden politiikan arvostelijat ovat väittäneet, että Persianlahden hallitukset ovat pitkään sallineet tai kannustaneet varainkeruuta al-Qaidaan kytköksissä olevilta hyväntekeväisyys-islamilaisilta ryhmiltä ja säätiöiltä.12 useat Persianlahden valtiot ovat tiukentaneet merentakaisiin toimintoihin osallistuvien hyväntekeväisyysjärjestöjen, kuten madrasan rakennuksen ja hallinnon, toiminnan valvontaa. Useat Persianlahden maissa toimivat islamilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat edelleen apua koulutushankkeisiin kaikkialla muslimimaailmassa, ja avunantajien ja vastaanottajien väliset vastuukanavat opetussuunnitelmien kehittämisestä ja koulutuksen valvonnasta ovat usein ratkaisemattomia tai epäselviä.

Pakistani13

yli 12 000 madrasan isännöinti,14 Pakistanin uskonnollinen ja julkinen koulutusinfrastruktuuri ovat jatkuvia huolenaiheita Yhdysvalloissa. Taloudessa, jota leimaa äärimmäinen köyhyys ja alikehittyneisyys, Pakistanin rahapulassa olevaan julkiseen koulutusjärjestelmään liittyvät kustannukset ovat saaneet jotkut pakistanilaiset kääntymään madrasojen puoleen saadakseen ilmaisen koulutuksen, huoneen ja toimeentulon.15 toiset suosivat uskonnollista kasvatusta joillekin lapsilleen, joiden sisaruksia saatetaan kannustaa muihin ammatteihin. Pakistanin madrasojen ja syrjäytetyn Afganistanin Taleban-hallinnon väliset yhteydet sekä joidenkin madrasojen ja Al-Qaidan väitetyt yhteydet ovat saaneet jotkut tarkkailijat pitämään Pakistanin madrasajärjestelmän uudistamista tärkeänä terrorismin vastaisena välineenä ja keinona auttaa Afganistanin hallituksen vakauttamisessa.16 suositellessaan Yhdysvaltain kiinnittävän enemmän huomiota ”todellisiin tai mahdollisiin terroristien turvapaikkoihin” 9/11-komission loppuraportti mainitsi ”erityisen huolen” Pakistanin huonosta koulutuksesta ”ja viittasi raportteihin, joiden mukaan joitakin madrasoja” on käytetty väkivaltaisten ääriliikkeiden hautomoina.”17 syyskuussa 2006 Afganistanin presidentti Hamid Karzai kehotti Pakistania tekemään enemmän estääkseen ääriliikkeiden ja terroristien madrasojen käytön.

nämä raportit saivat uutta ja kiireellisempää huomiota sen jälkeen, kun kerrottiin, että yksi neljästä itsemurhapommittajasta, jotka tekivät heinäkuun 2005 terrori-iskut Lontoon kuljetusjärjestelmään, oli viettänyt aikaa pakistanilaisessa madrasassa, jolla väitettiin olevan yhteyksiä ääriliikkeisiin. Vastauksena Pakistanin viranomaiset uusivat suunnitelmat vaatia kaikkia madrasoja rekisteröitymään hallitukselle ja toimittamaan selvitys rahoituslähteistään. Hallitus oli aiemmin tarjonnut madrasoille kannustimia, jotka suostuivat noudattamaan rekisteröintimenettelyjä, muun muassa parempaa koulutusta, palkkoja ja tarvikkeita. Madrasan johtajien kerrotaan suostuneen rekisteröinti-ja kirjanpitovaatimuksiin syyskuussa 2005, mutta onnistuneen säilyttämään lahjoittajiaan koskevan nimettömyyssäännöksen.

tammikuussa 2007 yli 12 000 Pakistanin arviolta 13 000 madrasasta oli rekisteröitynyt viranomaisille. Kiistanalaisemmassa vaiheessa Pakistanin hallitus vaati myös, että madrasat karkottavat kaikki ulkomaiset opiskelijansa 31.joulukuuta 2005 mennessä. Arviolta 1 700 ulkomaalaisesta madrasa-opiskelijasta 1 000 oli tiettävästi lähtenyt Pakistanista 1. tammikuuta 2006 mennessä. Elokuussa 2006 Pakistanin viranomaiset ilmoittivat aikovansa karkottaa osan jäljellä olevista 700 ulkomaalaisesta opiskelijasta, jos he eivät saisi kotimaansa hallituksilta lupaa jäädä Pakistaniin: luvan saaneiden viisumeita kuulemma pidennettiin.

jotkut kansallismieliset ja islamistiset ryhmät ovat vastustaneet hallituksen täytäntöönpanotoimia, ja viranomaiset ovat antaneet lausuntoja, joiden mukaan ne eivät aio käyttää voimakeinoja tai sulkea sääntöjenvastaisia madrasoja pannakseen direktiivit täytäntöön.18 ilmaisku madrasassa lähellä Afganistanin rajaa bajaurien heimoalueella tappoi 80 raportoitua militanttia 30. lokakuuta 2006 ja aiheutti massiivisia protesteja ympäri Pakistania.19 heinäkuussa 2007 Pakistanin turvallisuusjoukot ratsasivat tyttöjen madrasan, joka liittyi konservatiiviseen punaiseen moskeijaan sen jälkeen, kun laitoksiin liittyneet henkilöt kieltäytyivät hallituksen määräyksistä lopettaa järjestyksenvalvoja uskonnollisten sosiaalisten koodien täytäntöönpano. Yli 100 ihmisen kerrotaan saaneen surmansa toisiinsa liittyvissä yhteenotoissa.

syyskuussa 2007 Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi vuotuisessa uskonnonvapausraportissaan, että ”viime vuosina monet madrasat ovat opettaneet ääri-oppia terrorismin tueksi.”Raportti nimesi” rekisteröimättömät ja Deobandien hallitsemat madrasat liittovaltion hallinnoimilla heimoalueilla (FATA) ja Pohjois-Balochistanissa” ja ”Jamat-ud-Dawa-koulujen” osallistuvan ääriliikkeiden opettamiseen tai terroristijärjestöjen tukemiseen.20

muita kiinnostavia maita

tällä hetkellä madrasojen suosio on nousussa osassa Kaakkois-Aasiaa. Esimerkiksi Indonesiassa, jossa asuu eniten muslimeja maailmassa, lähes 20% -25% ala-ja yläkoululaisista käy Pesantrenia (islamilaisia uskonnollisia kouluja).21 Indonesian pesantreenien on todettu opettavan maltillista islamin muotoa, joka käsittää islamilaisen mystiikan tai suufilaisuuden. Bangladeshin viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa madrasojen käytöstä Islamistiaktivistien verkostossa, jota tutkitaan useiden pommitusyritysten ja onnistuneiden iskujen yhteydessä eri puolilla maata. Useita madrasan opiskelijoita pidätettiin tutkimusten yhteydessä.

Yhdysvaltain nykyinen politiikka ja lainsäädäntö

toimeenpanovirastot ja kongressi ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta Yhdysvaltain parantamiseen. toimia ja vastata koulutushaasteisiin Muslimimaailmassa syyskuun 11.päivän terrori-iskujen jälkimainingeissa. Yhdysvaltain terroristi-Iskukomission (”9/11-komissio”) loppuraportti käsitteli islamilaisen maailman koulutusasioita sen suositusten yhteydessä, jotka koskevat todellisten tai mahdollisten terroristien turvapaikkojen tunnistamista ja priorisointia sekä islamistisen terrorismin jatkuvan kasvun estämistä. Tiedusteluuudistusta ja terrorismin ehkäisyä koskevan lain (P. L. 108-458, December 17, 2004) käsittelee monia 9/11-komission loppuraportissa esiin tulleita huolenaiheita, jotka koskevat koulutusmahdollisuuksien parantamista islamilaisessa maailmassa. Lain 7114 pykälä valtuuttaa presidentin perustamaan kansainvälisen nuorten mahdollisuuksien rahaston, jonka tarkoituksena on parantaa julkista koulutusta Lähi-idässä.

esimerkkejä islamilaisissa maissa toteutetuista koulutusmuutoksista on USAID: n syyskuussa 2002 antama 100 miljoonan dollarin sitoumus viideksi vuodeksi Pakistanin yleissivistävän koulutuksen uudistamiseen. Hallinto vaati 259 dollaria.664 miljoonaa tilikaudelta 2008 ulkomaisten operaatioiden rahoitus käynnissä olevien koulutusapuohjelmien tukemiseksi useissa Lähi-idän maissa, kuten Egyptissä, Jemenissä, Jordaniassa, Irakissa, Libanonissa ja Marokossa. Hallinto pyysi 118,670 miljoonaa dollaria vastaaviin ohjelmiin Etelä-ja Keski-Aasiassa, mukaan lukien ohjelmat Afganistanissa, Pakistanissa ja Bangladeshissa.

110. kongressissa P. L.: N XX osasto 110-53, täytäntöönpano 9/11 komission suositukset Act of 2007 (allekirjoitettu elokuu 3, 2007), muuttaa ja uudelleen valtuuttaa määrärahat International Muslim Youth Opportunity Fund alun perin hyväksytty P. L. 108-458 pykälä 7114. Laki myös velvoittaa hallinnon toimittamaan kongressille vuosittain raportin arabimaiden ja pääosin muslimimaiden pyrkimyksistä lisätä nykyaikaisen perusopetuksen saatavuutta ja sulkea uskonnollisia ääriliikkeitä ja terrorismia edistäviä oppilaitoksia. U. S. koulutusapu ja asema pyrkimyksiä luoda valtuutetun rahaston.