Mediaanivaltakunta
Mediaanivaltakunta oli ensimmäinen Iranilainen dynastia, joka vastasi nykyisen Iranin koillisosaa, Pohjois-Khvarvaranaa ja Asuristania (nyk. Asukkaat, jotka tunnettiin Meedialaisina, ja heidän naapurinsa persialaiset puhuivat meedialaisia kieliä, jotka olivat läheistä sukua Arjalaisille (vanhalle Persialle). Historioitsijat tietävät hyvin vähän iranilaisesta kulttuurista Meedian dynastian aikana, paitsi että zarathustralaisuutta sekä polyteististä uskontoa harjoitettiin ja Pappiskasti nimeltä tietäjät olivat olemassa.

perinteisesti Meedian valtakunnan luoja oli yksi Deioces, joka Herodotoksen mukaan hallitsi 728-675 eaa ja perusti mediaanin pääkaupungin Ekbatanan (Hâgmatâna eli nykyinen Hamadan). Nuolenpääkirjoituksessa mainittu paikallinen Zagros-kuningas Daiaukku on yritetty liittää Herodotoksen Deiokeihin yhtenä vangeista, jotka Sargon II karkotti Assyriaan vuonna 714 eaa. Assyrialaisista lähteistä päätellen mitään Meedialaista valtakuntaa, kuten Herodotos kuvaa deiocesin hallituskaudelle, ei ollut olemassa 700-luvun alussa eaa.
Herodotoksen (Herodotoksen historia) mukaan Deiocesia seurasi hänen poikansa Phraortes (675-653 eaa), joka alisti persialaiset ja menetti henkensä ennenaikaisessa hyökkäyksessä assyrialaisia vastaan. Osa tarinasta voi olla totta. Assyrialaiset tekstit puhuvat Kashtaritista meedialaisten, skyyttien, Mannaealaisten ja sekalaisten muiden paikallisten Zagros-kansojen muodostaman ryhmittymän johtajana, joka vakavasti uhkasi Assyrian itärajan rauhaa Esarhaddonin hallituskaudella (680-669 eaa. On mahdollista, että Phraortes on tämä Kashtariti, vaikka ehdotusta ei voida todistaa sen paremmin historiallisesti kuin kielellisesti. On täysin järkevää, että Meedian kuningas käytti tänä aikana poliittista ja sotilaallista valtaa persialaisiin, vaikka sitä ei voidakaan todistaa.

Ekabtanan leijona, Hefaistionin hauta

alkoi jo 800-luvulla, ja vaikutus lisääntyi 800-luvun lopulla ja 700-luvun alussa, paimentolaissoturiryhmät tunkeutuivat Länsi-Iraniin, luultavasti Kaukasuksen takaa. Hallitsevia näistä ryhmistä olivat Skyytit, ja heidän tulonsa läntisen ylätasangon asioihin 600-luvulla saattaa ehkä merkitä yhtä rautakautisen historian tärkeimmistä käännekohdista. Herodotos puhuu jonkin verran yksityiskohtaisesti skyyttien valtakaudesta, niin sanotusta skyyttien interregnumista Mediaanidynastian historiassa. Hänen ajoituksensa tälle tapahtumalle on edelleen epävarma, mutta perinteisesti sen on katsottu sijoittuvan Phraortesin ja Cyaxaresin hallituskausien väliin ja kattavan Vuodet 653-625 eaa. Se, onko tällaista interregnumia koskaan todella tapahtunut ja jos tapahtui, eikö sitä pitäisi ajoittaa tätä myöhemmäksi, ovat avoimia kysymyksiä. On selvää, että 700-luvun puoliväliin eaa.mennessä Länsi-Iranissa oli paljon skyyttejä, että he yhdessä meedialaisten ja muiden ryhmien kanssa muodostivat vakavan uhan Assyrialle ja että heidän ulkonäkönsä heitti aikaisemmat valtalinjaukset aivan epätasapainoon.

Herodotos kertoo, kuinka Meedian Kyaksareksen johdolla (625-585 eaa.) Skyytit kukistettiin, kun heidän kuninkaansa houkuteltiin illalliskutsuilla niin humalaan, että heidät sitten surmattiin helposti. Todennäköisempää on, että näihin aikoihin joko Skyytit vetäytyivät vapaaehtoisesti Länsi-Iranista ja lähtivät ryöstelemään muualle tai sitten heidät yksinkertaisesti sulautettiin nopeasti kehittyvään liittovaltioon Meedian hegemonian alaisuuteen. Cyaxares on täysin historiallinen henkilö, joka esiintyy nuolenpääkirjoituslähteissä nimellä Uvakhshatra. Herodotos kertoo, kuinka Kyaksares organisoi Meedian armeijan uudelleen erikoisvarustelun ympärille rakennettuihin yksiköihin: keihäsmiehiin, jousimiehiin ja ratsuväkeen. Yhdistyneet ja uudelleenjärjestetyt meedialaiset olivat assyrialaisten vastine. He hyökkäsivät yhteen Assyrian tärkeistä rajakaupungeista, Arrapkhaan, vuonna 615 eaa., piirittivät Niniven vuonna 614 eaa., mutta eivät kyenneet valtaamaan sitä, ja sen sijaan hyökkäsivät menestyksellisesti Assyrian uskonnolliseen pääkaupunkiin Assuriin. Babylonian ja meedialaisten välisen liiton sinetöi Kyaksareen tyttärentyttären kihlaus Nabopolassarin pojan Nebukadressar II: n kanssa (605-562 eaa. Vuonna 612 eaa.hyökkäys Niniveen uusittiin, ja kaupunki kukistui elokuun lopulla (babylonialaiset saapuivat melko liian myöhään osallistuakseen täysipainoisesti taisteluun). Babylonialaiset ja meedialaiset ajoivat yhdessä takaa pakenevia assyrialaisia länteen Syyriaan. Assyrian avunpyynnöt Egyptiltä raukesivat, ja Assyrian viimeinen hallitsija Ashur-uballit II katosi historiasta vuonna 609 eaa.

kultainen rhyton Ecbatanasta
Teheran (kansallismuseo)

ongelmana oli tietenkin se, miten saalis jaetaan voittajien kesken. Nuolenpääkirjoituslähteet ovat verrattain vaitonaisia, mutta näyttäisi siltä, että babylonialaiset perivät kaikki Assyrian omistukset hedelmällisen puolikuun alueella, samalla kun heidän liittolaisensa valtasivat kaikki ylänköalueet. Meedialaiset saivat haltuunsa Itä-Anatolian maat, jotka olivat aikoinaan kuuluneet Urartuun, ja ajautuivat lopulta sotaan Lydialaisia vastaan, joka oli Vähän-Aasian länsiosan hallitseva poliittinen voima. Vuonna 585 eaa., luultavasti babylonialaisten välityksellä, Meedian ja Lyydian välille solmittiin rauha, ja Halys (Kizil) – joki vahvistettiin kahden valtakunnan rajaksi. Näin syntyi Uusi voimatasapaino Lähi-idässä meedialaisten, Lyydiläisten, babylonialaisten ja kaukana etelässä egyptiläisten kesken. Kuollessaan Kyaksares hallitsi laajoja alueita: koko Anatoliaa Halysiin, koko Länsi-Irania itään, ehkä nykyisen Teheranin alueelle asti, ja koko Lounais-Irania, Fars mukaan lukien. On kyseenalaista, onko näitä tiloja syytä kutsua kuningaskunnaksi; epäillään, että valtaa eri kansoihin, iranilaisiin ja ei-iranilaisiin, jotka miehittivät nämä alueet, käytettiin sellaisen valtioliiton muodossa, johon viittaa Iranin vanha kuninkaallinen arvonimi kuninkaiden Kuningas.
Astyages seurasi isäänsä Kyaksaresta Meedian valtaistuimella (585-550 eaa. Hänen hallituskaudestaan tiedetään verrattain vähän. Kaikki ei ollut hyvin Babylonin kanssa solmitussa liitossa, ja on joitakin todisteita, jotka viittaavat siihen, että Babylonia on saattanut pelätä Meedialaista valtaa. Jälkimmäinen ei kuitenkaan pian kyennyt uhkaamaan muita, sillä Astyages joutui itse hyökkäyksen kohteeksi. Astyaget ja meedialaiset kukistettiinkin pian Kyyros II Suuren noustua valtaan iranilaisessa maailmassa.