geneettinen ajautuminen, geenivirta ja luonnonvalinta voivat kuulostaa joidenkin mielestä samanlaisilta tai jopa hämmentäviltä. Kaikki kolme ovat evoluutioprosessin mekanismeja, jotka liittyvät alleeleihin ja/tai sukusoluihin, mutta merkittäviä eroja on useita.

keskusteluissa geeneistä ja luonnonvalinnasta käytetään yleensä termiä alleeli. Alleeli on vain yksi versio geenistä, joka löytyy samasta paikasta (lokuksesta) kromosomissa. Esimerkki alleelista on linnun höyhenten väri. Suvullisesti lisääntyvillä eliöillä alleelit esiintyvät pareittain, koska jälkeläiset saavat yhden kummaltakin vanhemmalta.

geneettinen ajautuminen

geneettisessä ajautumisessa alleelien taajuus muuttuu populaation sisällä satunnaisotannan vuoksi. Näin ollen se ei tuota mukautuksia. Kaksi mekanismia aiheuttaa geneettistä ajautumista. Ensimmäinen on pullon vaikutus. Tämä on geneettistä ajautumista populaatiossa sen jälkeen, kun se on käynyt läpi katastrofaalisen tapahtuman, kuten tulvan. Pullonkaula syntyy, kun jonkin pääpiirteen alleelifrekvenssi alkuperäisväestössä vähenee, koska niin moni alleelia kantanut yksilö on kuollut. Tämä aiheuttaa sen, että suurin osa elossa olevasta populaatiosta kuolee pois, jättäen muutamia satunnaisia yksilöitä selviytyjiksi. Toista mekanismia kutsutaan perustajavaikutukseksi. Tällöin muutama väestön jäsen irtautuu ja perustaa oman ryhmän. Uuden ryhmän synnyttäneen satunnaisotannan vuoksi alleelitaajuus voi dramaattisesti muuttua riippuen yksilöihin kohdistuvista valikoivista paineista.

Geenivirta

Geenivirta eroaa geneettisestä ajautumisesta, koska kyse on alleelien tai sukusolujen siirtymisestä populaatiosta toiseen. Se tapahtuu, kun väestö muuttaa tai eristäytyy maantieteellisesti. Tämä eroaa perustajavaikutuksella nähdystä geneettisestä ajautumisesta, jossa uusi ryhmä muodostuu alueelle, jolla ei ole olemassa olevaa populaatiota.

luonnonvalinta

luonnonvalinta on kuin geneettinen ajautuminen, mutta siinä on yksi merkittävä ero—se ei ole satunnaista. Ja toisin kuin geneettinen ajautuminen, joka voi olla hyödyllistä, haitallista tai jolla ei ole vaikutusta, luonnonvalinta edustaa vain positiivista muutosta/sopeutumista. Luonnonvalintaan vaikuttavat myös ympäristöolojen muutokset, kun taas geneettinen ajautuminen on satunnaista ja perustuu onneen. Yksi merkittävä tapa geenivirta eroaa luonnonvalinnasta on, että geenivirta auttaa pitämään populaation alleelit homogenisoituneina, kun taas luonnonvalinta lisää geneettistä vaihtelua ja etenee aina kohti uusien lajien luomista.