kuinka väärinkäsitys kiinalaisista merkeistä on johtanut monet harhaan

varsinkin New Age-sektorilla on laajalle levinnyt yleinen väärinkäsitys, että Kiinan ”kriisiä” vastaava sana koostuu ”vaaraa” ja ”mahdollisuutta merkitsevistä elementeistä.”Tapasin ensimmäisen kerran tämän oudon itämaisen viisaudeksi väitetyn yksilön kymmenisen vuotta sitten 35000 metrin korkeudessa istumassa erään amerikkalaisen johtajan vieressä. Hän tutki kiinteästi sidottua volyymia, joka oli omaksunut tämän surullisenkuuluisan muotoilun menetelmänsä peruslähtökohdaksi kasvavien voittojen saamiseksi silloinkin, kun markkinat ovat laskussa. Sillä hetkellä minulla ei ollut sydäntä tuottaa pettymystä hyväuskoiselle naapurilleni, joka imi autuaasti sitä, mitä hän oletti Kaukoidän älykkyyden jalokiviksi, jotka oli kätketty hänen työkirjansa sivuille. Nyt tällaisen näennäisen syvällisyyden aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin saavuttaneet niin törkeät mittasuhteet, että vastuullisena sinologina katson velvollisuudekseni ryhtyä vastatoimiin.

tämän yhden törkeän epätarkan väitteen ympärille on kasvanut kokonainen alan asiantuntijoita ja terapeutteja. Satunnaisessa etsinnässä verkosta löytyy yli miljoona viittausta tähän valheelliseen sananlaskuun. Se esiintyy, usein kiinalaisilla kirjaimilla varustettuna, kirjojen kansissa, seminaarimainoksissa, kalliilla kursseilla ”laatikon ulkopuolista ajattelua” varten ja käytännöllisesti katsoen kaikkialla maailmassa, jossa liikutaan pikavippibisneksessä, poppsykologiassa ja orientalistisessa hokkuspokkuksessa. Tämä tarttuva ilmaisu (kriisi = vaara + mahdollisuus) on nopeasti tullut lähes yhtä kaikkialla kuin Tao Puh ja Sun Zi ’ s Art of War for the Board / Bed / Bath / Whywhere Room.

Kiinan kriisiä tarkoittavan sanan eksplisaatio, joka koostuu kahdesta vaaraa ja mahdollisuutta merkitsevästä osasta, johtuu osittain toiveajattelusta, mutta lähinnä perustavanlaatuisesta väärinkäsityksestä siitä, miten termit muodostetaan mandariinikiinassa ja muissa Siniläisissä kielissä. Esimerkiksi yksi suosituimmista verkkosivustoista, joka keskittyy tähän virheelliseen käsitykseen kiinalaisesta kriisiä tarkoittavasta sanasta, selittää: ”kiinalaisen ’kriisiä’ tarkoittavan Ideogrammin yläosa on ’vaaraa’ merkitsevä symboli: alempi symboli edustaa ’mahdollisuutta’.”Yksi räikeimmistä radikaaleista virheistä tässä lausunnossa on eksoottisen termin ”Ideogrammi” käyttö viittaamaan kiinalaisiin merkkeihin. Kielitieteilijät ja kirjoitusteoreetikot välttävät ”ideogrammia” kuvailevana viittauksena sanoille hanzi (mandariini) / kanji (Japani) / hanja (Korea), koska vain äärimmäisen pieni osa niistä välittää ideoita suoraan muotojensa kautta. (Samanlaisista syistä sama varoitus koskee toista usein esiintyvää merkintää, piktogrammia.) On paljon parempi viitata hanzi / kanji / hanjaan logografeina, sinografeina, hanogrammeina, tetragraafeina (niiden neliömuodoista), morfosyllabografeina jne., tai-koska useimmat näistä käännökset voivat iskeä keskimääräinen lukija kohtuuttoman arcane tai kömpelö-yksinkertaisesti merkkiä.

toinen harhaluulo tässä muotoilussa on, että kirjoittaja näyttää ottavan Kiinan kriisiä tarkoittavan sanan yhdeksi graafiksi ja viittaavan siihen ”Kiinan Ideogrammina ”kriisiä”.”Kuten useimmat Mandariinisanat, myös ”kriisi” (wēijī) koostuu kahdesta tavusta, jotka kirjoitetaan kahdella erillisellä merkillä, wēi (危) ja jī (機/机).

kiinalainen merkki wēi

kiinalainen merkki jī (perinteisessä muodossa)

kiinalainen merkki wēi

kiinalainen merkki jī (yksinkertaistetussa muodossa)

kolmas ja kohtalokas, väärinymmärrys on kirjoittajan määritelmä jī: sta ” mahdollisuutena.”Vaikka on totta, että wēijī todella tarkoittaa ”kriisiä” ja että wēijīn tavu ilmaisee ”vaaran”, wēijīn jī-tavu ei todellakaan merkitse ”mahdollisuutta”.”Webster’ s Ninth New Collegiate Dictionary määrittelee ”Opportunityn” seuraavasti:

1. olosuhteiden suotuisa käännekohta;
2. hyvä mahdollisuus edetä tai edistyä.

vaikka Pollyanaiset kannattajamme ”kriisin” ”vaarana” ja ”mahdollisuutena” haluavatkin jīn tarkoittavan sitä, se tarkoittaa jotain aivan muuta.

wēijīn jī tarkoittaa itse asiassa jotain sellaista kuin ”alkava hetki; ratkaiseva piste (kun jokin alkaa tai muuttuu).”Wēijī on siis todellinen kriisi, vaarallinen hetki, aika, jolloin asiat alkavat mennä pieleen. Wēijī tarkoittaa vaarallista tilannetta, jossa pitäisi olla erityisen varovainen. Se ei ole käännekohta, kun lähdetään etsimään etuja ja etuja. Kriisitilanteessa ihminen haluaa ennen kaikkea pelastaa nahkansa ja niskansa! Jokainen opportunismia kriisitilanteessa puolustava guru pitäisi ajaa kaupungista pois rautatiellä, sillä hänen neuvonsa vain pahentavat kriisin vaaraa.

niille, jotka ovat panneet toiveensa ja uransa kriisiin = vaara + mahdollisuus-kaavaan ja jotka eivät halua luopua palavasta uskostaan jīn merkiksi ”mahdollisuus”, on välttämätöntä luetella joitakin kyseisen kaavion ensisijaisia merkityksiä. Edellä mainitun ”alkavan hetken” tai ”ratkaisevan pisteen” käsitteen lisäksi jīn kuvaaja itsessään ilmaisee ”nopeaälyinen(Ness); neuvokas(ness)” ja ”kone; laite.”Yhdessä muiden graafien kanssa jī voi kuitenkin saada satoja toissijaisia merkityksiä. On ehdottoman tärkeää huomata, että jīllä on nämä toissijaiset merkitykset vain niissä moniyllabisissa termeissä, joihin se astuu. Tarkentaakseen tutkittavaa asiaa jī lisäsi huìn (”tilaisuus”), luo mandariinikiinan sanan” tilaisuus ”(jīhuì), mutta jī ei itsessään tarkoita ”tilaisuus”.”

a Wēijī kiinaksi on aivan yhtä pelottava kuin kriisi englanniksi. Kiinankielinen jīhuì on yhtä tervetullut kuin tilaisuus useimmille amerikkalaisille. Wēijīn ja jīhuìn sekoittaminen on yhtä typerää kuin väittää, että kriisi on paras aika etsiä etuja.

jos wēijīn jīstä halutaan profiloitua filosofisesti, sitä voisi luonnehtia tilanteen dynamiikaksi, kun pelissä on monta elementtiä. Tässä mielessä jī on neutraali. Tämä jī voi kääntyä joko parempaan tai huonompaan suuntaan, mutta wēiin yhdistettynä erittäin epämieluisan lopputuloksen mahdollisuus (olipa kyse elämästä, sairaudesta, rahataloudesta tai sodasta) on päällimmäisenä henkilön mielessä, joka käyttää tätä voimakasta termiä.

niille, jotka vielä mystifioivat Siniittisten kielten morfologisia (eli sananmuodostusmenetelmiä), voisi olla hyödyllistä tarjota rinnakkaistapaus Englannista. Lentokone on kone, joka kykenee lentämään ilman halki, mutta se ei merkitse sitä, että ”ilma” itsessään merkitsisi lentokonetta tai että ”lentokone” yksinään olisi alun perin tarkoittanut lentokonetta. (Sana ” lentokone ”on alkanut tarkoittaa” lentokonetta ” vasta, kun se toimii jälkimmäisen sanan lyhennettynä muotona.) Sanan Lentokone ensimmäinen elementti, kuten wēijīn ensimmäinen elementti, ei aiheuta todellisia ongelmia: se on aine, joka muodostaa maapallon ilmakehän. Toinen elementti on kuitenkin wēijīn toisen elementin tavoin paljon hankalampi. Englannin kielessä on ainakin puoli tusinaa erilaista monosyllabista sanaa, jotka kirjoitetaan ” plane.”Vaikka suurin osa näistä sanoista on johdettu latinalaisesta juuresta, joka merkitsee ’tasaista’ tai ’tasoa’, jokainen niistä välittää aivan erilaisia merkityksiä. ”Lentokone” – sanan” Lentokone ”sanotaan olevan yhteydessä sanaan” planeetta”, joka juontuu kreikan sanasta, joka merkitsee ’vaeltamista’.”Planeetta on taivaankappale, joka vaeltaa avaruudessa, ja lentokone on kone, joka vaeltaa ilmassa. Gertrude Stein saattoi sanoa: ”lentokone on lentokone on Lentokone.”Ei” ilma ”eikä” lentokone ”tarkoita” Lentokone”; vain” Lentokone ”tarkoittaa” lentokone ”- paitsi silloin, kun” lentokone ”on lyhenne sanoista”Lentokone”! Samoin ei wēi eikä jī tarkoita wēijītä; vain wēijī tarkoittaa wēijītä. Nämä ovat esimerkkejä kaikille kielille yhteisistä sananmuodostuksen perusperiaatteista. Kun etymologiset komponentit tulevat sanoihin, ne omaksuvat uuden ympäristönsä semanttisen värityksen ja niitä on tarkasteltava tässä yhteydessä.

itse asiassa sanalla ”lentokone” on kiistanalainen etymologia (seuraan Websterin kolmatta internationaalia), ja jotkut asiantuntijat uskovat sen juontuvan sanasta ”ilma” + Ranskan suunnitelman näennäinen feminiini (”flat, level”). Tämänkin etymonin kohdalla meidän täytyy kuitenkin ymmärtää, että” lentokone ”ei merkitse” tasaista pintaa ilmassa”, vaan se merkitsee painavampaa kuin ilmalentokone. Toisin sanoen siirryttäessä sanaan, joka koostuu kahdesta tai useammasta morfeemista, alkuaineet saavat erityismerkityksiä riippuen uudesta, yleisestä ympäristöstään. ”Lentokoneessa ”toinen alkuaine ei enää merkitse pelkästään” harhailua ”tai” tasaista ” — riippuen siitä, kumpaa etymologiaa kannatat.

ehkä kannattaisi tarjota Englannista toinen esimerkki, joka on lähempänä kiinankielistä sanaamme wēijī (”kriisi”). Otetaanpa-ity komponentti ”tilaisuus”, ”calamity” (”calamity” on monimutkainen etymologia; KS.Oxford English Dictionary, Barnhart, jne.), ”felicity”,” sydämellisyys”,” vihamielisyys ” ja niin edelleen. Tämä-ity on pääte, jota käytetään muodostamaan abstrakteja substantiiveja, jotka ilmaisevat tilaa, laatua tai tilaa. Sen muodostamilla sanoilla on laaja kirjo merkityksiä, joista osa on täysin ristiriitaisia. Samoin wēijī-jī ei itsessään tarkoita samaa kuin wēijī (”kriisi”), jīhuì (”mahdollisuus”) ja niin edelleen. Jīn merkitys muuttuu sen mukaan, missä ympäristössä se tapahtuu.

wēijīn rakentamista on syytä tutkia lisää. Tämän hankalan sanan luonne ymmärretään paljon paremmin, jos osoitetaan, että mandariinin morfologiassa morfeemit jaetaan ”sidottuihin” ja ”vapaisiin” tyyppeihin. ”Sidotut ”morfeemit voivat esiintyä vain yhdessä muiden morfeemien kanssa, kun taas” vapaat ” morfeemit voivat esiintyä yksittäin.

sattuu niin, että Mandariinisananmuodostuksen reaalimaailmassa wei ja ji ovat molemmat sidottuja morfeemeja. Ne eivät voi tapahtua itsenäisesti. Aivan kuten tavu/morfemes cri – ja-sis, jotka muodostavat yhdessä englanninkielisen sanan ”crisis”, eivät voi olla itsenäisesti olemassa englanninkielisessä lauseessa, samoin Wēi ja jī eivät voi olla yksinään Mandariinilauseessa. Ne voivat esiintyä vain yhdistettyinä muihin sananmuodostuselementteihin, siis fēijī (”Lentokone”), jīhuì (”sattuma, mahdollisuus”), wēixiǎn (”vaara”), wēijī (”kriisi”) ja niin edelleen.

Tarkastellaanpa nyt itse sanan ”kriisi” morfologiaa pitäen mielessä, että se juontuu kreikan sanasta κρίσις (krisis) krinō) (katso tämän esseen viimeinen osa). Englanninkielinen pääte-sis voidaan analysoida siten, että se koostuu-si- + -s: stä, missä-si – on kreikkalainen pääte ja-S on Kreikan nominatiivin yksikössä oleva pääte. Loppuliitteen avulla muodostetaan verbin juurista toiminta-tai tulosnomineja: kri-si-s (”judgement, decision” > ”crisis”); The-si-s (”act of putting” > ”thesis”); ap-he-si – s (”act of letting go” > ”aphesis” – apo ). Kreikan-si-on sukua sanskritin-ti-kanssa. Kreikan-sis-päätteet ovat nominaalisia ja tuottavia (eli ne voidaan lisätä juuriin uusien substantiivien tuottamiseksi melko helposti), ja niitä käytetään usein abstraktioiden tekemiseen, yleensä verbeistä.

Jos haluaa löytää sanan, joka sisältää ”mahdollisuutta” tarkoittavan elementin jī (ts., olosuhteiden suotuisa käännekohta tai hyvä etenemismahdollisuus), täytyy katsoa muualle kuin wēijī, mikä tarkoittaa nimenomaan ”kriisiä” (viz., vaarallinen, kriittinen hetki). Voidaan valita esimerkiksi zhuǎnjī (”turn” + ”incipient moment” = ”suotuisa turn; turn for the better”), liángjī (”erinomainen” + ”alkava hetki” = ”tilaisuus”) tai hǎo shíjī (”hyvä” + ”aika” + ”alkava hetki” = ”suotuisa tilaisuus”).

ne, jotka puhdistavat opin, jonka mukaan Kiinan ”kriisiä” vastaava sana koostuu ”vaaraa” ja ”mahdollisuutta” tarkoittavista aineksista, harjoittavat eräänlaista sekavaa ajattelua, joka on vaaraksi yhteiskunnalle, sillä se tuudittaa ihmiset vastaanottamaan kriisit epävakaina tilanteina, joista he voivat hyötyä. Hyvän olon omaksuminen vastoinkäymisiin ei ehkä ole järkevin ja realistisin lähestymistapa sen ratkaisuun.

lopuksi niille, jotka jatkaisivat mahdollisesti vaarallisen, pohjimmiltaan valheellisen teorian levittämistä, että ”kriisi” = ”vaara” + ”mahdollisuus”, älkää syyttäkö siitä kiinalaisia!

olennaisia havaintoja Kiinan kielen opiskelussa edistyneemmille.

sana ”crisis” tulee englannin kieleen vuoden 1425 tienoilla tarkoittaen ”turning point in a disease”, käännöksessä Chauliacin teoksesta Grande Chirurgie (suuri leikkaus). Se on lainattu latinalaisesta kriisistä, joka puolestaan tulee kreikan sanasta krisis (”erottava, erottava, syrjivä, päätös, tuomio”), sanasta krinein (”erota, päätä, tuomari”). Chauliacin ensimmäinen käännös esittää sen vanhana ranskankielisenä crisenä, kun taas toisessa käännöksessä on latinankielinen kriisi. Merkitys ”ratkaiseva hetki” on ensimmäisen kerran kirjattu englanniksi vuonna 1627 alkuperäisen lääketieteellisen merkityksen kuvaannollisena jatkeena. Latinaksi kriisi merkitsi: 1. (kirjallinen) tuomio, 2. kriittinen vaihe elämässä; climacteric. Koska Hippokrateen ja Galenian lääketieteellisessä kirjallisuudessa ” kriisi ”merkitsi” käännekohtaa sairaudessa; äkillistä muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan”, tämä vanha kreikkalainen käyttö olisi jonkin verran paremmassa asemassa puolustelemaan” vaara + tilaisuus ” – meemiä kuin kiinalainen wēijī, joka on alusta alkaen aina jotain huolestuttavaa ja ei-toivottua.

kiinalaisen ilmaisun wēijī varhaisimmat esiintymät ajoittuvat 3.vuosisadalle jKr., jolloin, ja vuosisatojen ajan sen jälkeen, ne välittävät käsitteen ”piilevä vaara.”Vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa wēijī alkoi tarkoittaa” kriisiä”, kuten” finanssikriisiä”,” talouskriisiä ” ja niin edelleen. Miten tämä tapahtui? Se oli lähes varmasti seurausta vanhan kiinalaisen sanan wēijī (”piilevä vaara”) sovittamisesta länsimaiseen ”kriisin” käsitteeseen, ja se toteutettiin Japanin kielen välityksellä, jossa se lausutaan kiki. Tämä tekisi siitä toisen sadoista nykyaikaisista kiinalaisista termeistä, joita kutsun ”edestakaisiksi sanoiksi” (KS.Sino-Platonic Papers, 34).

monet rahakkeet, jotka tekivät siitä kahdennenkymmenennen vuosisadan Báihuàn (kansankielisen mandariinin), perustuvat perinteisiin sanojen käyttötapoihin. Toisin sanoen jī: ta käyttävät uudet yhdisteet hyödyntävät jī: n perinteisiä käyttötarkoituksia.

ei ole olemassa perinteistä jīn käyttöä, joka tarkoittaisi ”mahdollisuutta” sinänsä. Jīhuì on neologismi, joka on luotu kääntämään englannin sana ” opportunity.”

sanoa, että jī tarkoittaa ”mahdollisuutta”, on sama kuin sanoisi, että zōngjiàon zōng tarkoittaa ”uskontoa” (Huom.: jiào tässä tarkoittaa ”oppia, opetusta”). Zōng tarkoittaa perinteisesti puhdasoppista siirtoväkeä eli klaanilinjaa. On anakronistista sanoa, että zōng itsessään tarkoittaa ”uskontoa.”Monista esimerkeistä tällaisia calques ja neologisms, monet (kuten ne,” economics ”ja” society”), joihin liittyy ensimmäinen lainaaminen japaniksi, ja sitten uudelleenkorostaminen kiinaksi, jolla on täysin uusi, länsimaistunut merkitys, KS.Victor H. Mair,” East Asian Round-Trip Words, ” Sino-Platonic Papers, 34 (Lokakuu 1992).

Jīn perinteisiä aisteja ovat: mekanismi, sisäinen toiminta (ja laajemmin salassapito), germinaalinen periaate, keskeinen solmukohta, ydin tai nokkelan ajattelun käänne.

Tämä on sama jī, jota käytettiin kolikossa yǒujī (orgaaninen), mutta voimme tuskin sanoa, että jī itsessään tarkoittaa ”luomua.”

esimerkkeinä viimeaikaisista kolikoista, joissa jīa on käytetty innovatiivisesti, voimme mainita jīzhìn, joka tarkoittaa ”mekanismia” tai ”koneellisesti käsiteltyä / tuotettua.”On myös toinen jīzhì ’äkkinäinen’, jossa zhì-tavu kirjoitetaan eri merkillä kuin jīzhì ’ ä tarkoittavan mekanismin zhì-tavu.”Jälkimmäinen jīzhì perustuu samaan jīn merkitykseen, jota käytetään ilmaisussa dǎ Chánjī — käyttämään gnomista, nokkelaa kieltä Chan (Zen) – buddhalaisista opetustarinoista. Jos joku on aidosti kiinnostunut terävöittämään mieltään tulevaisuuden kriiseihin vastaamiseksi, tällaiseen haastavaan viisauteen sitoutuminen voisi olla hyvä paikka aloittaa.