vuonna 751 toinen Abbassidikalifi Abu Ja ’ far Al-Mansur perusti Bagdadin kaupungin. Siellä hän perusti palatsin kirjaston, joka joidenkin lähteiden mukaan kehittyi viisauden taloksi. Näiden lähteiden mukaan kirjasto huolehti alun perin persialaisten teosten kääntämisestä ja säilyttämisestä, ensin Pahlavista (Keskipersialainen), sitten Syyriasta ja lopulta Kreikasta ja sanskritista. Wikipedian artikkelissa kohdattiin yksi vakionäkymä, josta lainaan:

”viisauden talo toimi Abbasidikalifi Harun al-Rashidin ja hänen poikansa al-Ma’ Munin perustamana seurana, joka hallitsi 813-833 Jaa. Perustuu Bagdadissa 9. ja 13-luvuilla, monet kaikkein oppinut muslimi tutkijat olivat osa tätä erinomaista tutkimus-ja koulutusinstituutti. Al-Ma ’ Munin valtakaudella perustettiin observatorioita, ja talo toimi vertaansa vailla olevana keskuksena humanististen tieteiden ja tieteiden, kuten matematiikan, tähtitieteen, lääketieteen, kemian, eläintieteen ja maantieteen, tutkimiseen. Persialaisten, intialaisten ja kreikkalaisten tekstien—mukaan lukien Pythagoraan, Platonin, Aristoteleen, Hippokrateen, Eukleideen, Plotinoksen, Galenoksen, Sushrutan, Charakan, Aryabhatan ja Brahmaguptan—pohjalta oppineet keräsivät suuren kokoelman tietoa maailmasta ja rakensivat sen varaan omien löytöjensä kautta. Bagdad tunnettiin aikansa maailman rikkaimpana kaupunkina ja älyllisen kehityksen keskuksena, ja sen väkiluku oli yli miljoona, aikansa suurin.Viisauden talon suuriin oppineisiin kuului Al-Khawarizmi, algebran ”isä”, joka on saanut nimensä hänen kirjastaan Kitab al-Jabr ” (Wikipedian artikkeli viisauden talosta, accessed 12-01-2008).

vuonna 2014 luin Dimitri Gutasin kreikkalaisen ajatuksen, arabialaisen kulttuurin. Bagdadin Graeco-Arabialainen Käännösliike ja varhaisten ’Abbasidien yhteiskunta (2.-4. – 8. – 10. vuosisadat.) (1998). Tuossa kirjassa Gutas esitti huomattavasti erilaisen näkemyksen bayt al-hikmasta eli viisauden talosta. Hänen yhteenvetonsa aiheesta (s. 58-60) lainaan:

”tämä on kaikki aineellinen ja luotettava todistusaineisto, joka meillä on, ja se mahdollistaa vain seuraavan rekonstruktion bayt al-Hikman luonteesta ja toiminnasta: se oli kirjasto, joka mitä todennäköisimmin perustettiin al Mansurin alaiseksi ”toimistoksi”, joka oli osa Sasanialaisten mallin mukaista ”Abbasidien hallintoa”. Sen ensisijaisena tehtävänä oli pitää sisällään sekä toimintaa että Sassanian historian ja kulttuurin Persiasta arabiaksi tehtyjen käännösten tuloksia. Näin ollen oli palkattuja kääntäjiä, jotka kykenivät suorittamaan tämän tehtävän, sekä kirjojen säilyttämiseen tarkoitettuja kirjankansioita. . . Tämä oli sen tehtävä Sasanian aikana, ja se pysyi sellaisena koko Harun ar-Rasidin ajan eli Barmakidien ajan. Al-Ma ’ Munin alaisuudessa se näyttää saaneen lisäfunktion, joka liittyy astronomiseen ja matemaattiseen toimintaan; ainakin bayt-al-hikmaan tuona aikana liittyneet nimet viittaisivat tähän. Meillä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, mitä nämä toimet todellisuudessa olivat; voisi arvata vain tutkimusta ja tutkimista, sillä kukaan mainituista ihmisistä ei ollut itse varsinaisesti kääntäjä. Al-Ma ’ Munin uudet rationalistiset ideologiset linjaukset, joita käsitellään luvussa 4, selittäisivät kirjaston lisätehtäviä hänen valtakaudellaan.

”tämän enempää emme voi huoletta sanoa bayt al-hikmasta. Meillä ei ole mitään todisteita muunlaisesta toiminnasta. Se ei varmastikaan ollut kreikkalaisten teosten käännöskeskus arabiaksi; kreikkalais-Arabialainen käännösliike ei liittynyt mitenkään bayt-al-Hikman toimintaan. Niiden kymmenien raporttien joukossa, jotka koskevat kreikkalaisten teosten kääntämistä arabiaksi, ei ole edes yhtäkään, jossa mainittaisiin bayt-al-hikma. Tämä on ristiriidassa viittauksia käännöksiä Persian; meillä on vähän tällaisia viittauksia ja kuitenkin kaksi niistä, molemmat Fihrist edellä, eivät mainita bayt-al-hikma. Hämmästyttävintä on, että itse suuren Hunaynin ensimmäisessä käsiraportissa käännösliikkeestä ei mainita sitä. Samoin kirjasto ei ollut sellainen, joka säilytti osana tehtäväänsä kreikkalaisia käsikirjoituksia. Hunayn mainitsee ponnisteluja hän käytti etsimään Kreikan käsikirjoituksia ja jälleen hän ei koskaan mainitse, että hän etsi niitä aivan hänen nenänsä Bayt al-hikma Bagdadissa (cf. kohta 7.4). Ibn-an-Nadim, joka väittää, että hänen Himyarilaiset ja etiopialaiset käsikirjoituksensa ovat peräisin al-Ma ’ Munin kirjastosta, ei sano mitään sellaista kuvaillessaan erilaisia kreikkalaisia kirjoitustapoja.

”bayt-al-hikma ei varmastikaan ollut ”Akatemia” opettamaan ’muinaisia tieteitä sellaisina kuin niitä käännettiin; tällainen järjetön ajatus ei edes tullut mieleen tekaistujen raporttien kirjoittajille näiden tieteiden opetuksen välittämisestä, joita meillä on (käsitelty chater 4.2: ssa). Lopulta se ei ollut oppineiden kokousten ’konferenssikeskus’ edes al-Ma ’ Munin sponsoroimana. Al-Ma ’mun, tietenkin (ja kaikki varhaiset’ Abbasid kalifit), ei isännöi tieteellisiä konferensseja tai pikemminkin kokoontumisia, mutta ei kirjastossa; tällaista kalifin prameaa sosiaalista käyttäytymistä ei olisi voinut kuvitellakaan. Istuntoja (magalis) pidettiin residensseissä kalifit, kun kalifit olivat läsnä, tai yksityisissä residensseissä muuten, kuten lukuisat kuvaukset niistä, että meillä on osoittaa (yhdelle isännöi al-Ma-mun katso luku 4.3).

”se, mitä bayt-al-hikma teki Graeco-Arabian käännösliikkeelle, on kuitenkin vaalia ilmapiiriä, jossa sitä voitaisiin sekä vaatia että sitten toteuttaa menestyksekkäästi. Jos todellakin bayt-al-hikma oli ’ Abbasidien hallintovirasto, niin se institutionalisoi Pahlavin arabiankieliseen käännöskulttuuriin. Tämä tarkoittaa, että kaikki tämän kulttuurin sisältämä tai ehdottama toiminta—Zarastralainen ideologia muinaisten Avestanilaisten tekstien elvyttämisestä kreikkalaisten teosten (uudelleen) kääntämisen ja kaiken siihen sisältyvän-voitiin toteuttaa puolivirallisena toimintana tai ainakin virallisen politiikan hyväksymänä. Esimerkiksi Barmakidien tilaamat lukuisat kreikankieliset käännökset on nähtävä tässä valossa. Kalifien ja korkeimpien hallintomiesten antamaa esimerkkiä seurasivat luonnollisesti muut alempiarvoiset, sekä virkamiehet että yksityishenkilöt. Kun olemassaolo tämän ylimääräisen virallisen—vaikkakin epäsuorasti niin-sanktion Graeco-arabia käännökset on toteutettu, alkuperä ja nopea leviäminen liikkeen alussa ’ Abbasid kertaa ymmärretään paremmin.”

viisauden talon arvellaan kukoistaneen, kunnes mongolit tuhosivat sen Bagdadin ryöstössä vuonna 1258.

(tätä kirjausta on viimeksi tarkistettu 05-02-2014.)