kaikki luulevat tietävänsä tarinan Henrik VIII: n neljännestä vaimosta. hän oli saksalainen prinsessa, jonka hän nai diplomaattisista syistä, mutta kun 48-vuotias leski ensi kerran näki 24-vuotiaan morsiamensa, tämä oli vastenmielinen.

hyvin vastahakoisesti Henry meni naimisiin — sanoen synkästi: ”I am not well handled” — mutta puolen vuoden kuluttua hän oli onnistunut saamaan mitätöinnin ja summaamaton avioliitto ei ollut enää. Vaikka Anne oli käyttäytynyt moitteettomasti kuningattarena, hän hyväksyi uuden asemansa ”sisarena” ja eli hiljaista ja mukavaa elämää Englannissa vuoteen 1557 asti, jolloin hänestä tuli viimeinen kuningas Henrik VIII: n vaimoista, joka kuoli.

ja niin Kleveläistä Annea on joko kohdeltu Henrik VIII: n vaimojen sarjaelokuvassa punchlinena tai sitten joku, joka oli tarpeeksi fiksu suostumaan avioeroon ja kauppasi lihavan tyrannin rikkaaseen siirtokuntaan. Kleveläisen Annen elämä on kuitenkin monimutkaisempaa kuin stereotypiat antavat ymmärtää.

1.) Annen isä oli Renessanssiajattelija. Oletetaan, että Anne varttui Saksan takapajuisessa herttuakunnassa, – liian kömpelö ja tietämätön tehdäkseen vaikutuksen monarkkiin, – joka oli kerran siirtänyt valtakuntaa Anne Boleynin hienostuneen viehätysvoiman vuoksi. Hänen isänsä herttua Juhana oli kuitenkin hollantilaisen Renessanssitutkijan Erasmuksen suojelija.

Kleven hovi oli liberaali ja oikeudenmukainen, ja sen kansalaisilla oli alhaiset verot. Ja herttua teki paljon työtä ohjatakseen rauhallista tietä läpi Saksan 1520-ja 1530-luvuilla vallinneen uskonnollisen sekasorron, joka sai nimen Juhana rauhallinen. Hän kuoli vuonna 1538, joten hänen on täytynyt olla suurin vaikutus Anneen, eikä hänen sotaisampaan veljeensä Vilhelmiin. Saksassa ylhäisönaisten ei odotettu laulavan tai soittavan, mutta Anne olisi altistunut Vilhelm rauhallisen vaalimille maltillisille, harkitseville poliittisille ihanteille.

2.) Anne syntyi katolilaisena ja kuoli katolilaisena. Hänen äidillään, Julich-Bergin ruhtinatar Marialla, oli perinteiset uskonnolliset arvot ja hän kasvatti tyttäriään katolilaisina riippumatta siitä, mitä Martti Luther sanoi. Heidän veljensä, herttua William, oli vannoutunut protestantti, ja perhe näyttää siirtyneen siihen suuntaan, kun hän onnistui isänsä arvonimi.

Anne oli sopeutuvainen, kun kyse oli uskonnosta. Hän ei epäröinyt seurata miehensä Henrik VIII: n johtoa, joka oli Englannin kirkon pää. Mutta vuonna 1553, kun hänen tytärpuolensa Maria nousi valtaistuimelle, hän pyysi Annea kääntymään katolilaiseksi. Anne suostui. Kun hän oli kuolemaisillaan, hän pyysi, että hänellä olisi ”pyhän kirkon suffraatit katolisen uskon mukaan.”

3.) Veljelläkin oli avioliitto, jota ei viety loppuun.

herttua William ei ollut yhtä kiinnostunut rauhasta kuin isänsä. Mitä hän halusi enemmän kuin mitään muuta oli lisätä Guelders kleves — mutta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V oli muita ajatuksia. William otti rohkea askel, ranskalainen avioliitto, jotta Ranska tukisi häntä, jos se tulee sotaan.

hänen morsiamensa oli Jeanne d ’ Albret, Angoulemen Margueriten tytär ja kuningas Fransin veljentytär. ”Ylväs” Jeanne oli vasta 12-vuotias eikä halunnut mennä naimisiin Williamin kanssa. Perhe ruoski häntä, ja Ranskan konstaapeli kantoi hänet alttarille. Mutta kun Kaarle V tarttui Gueldersiin, Ranska ei tehnyt mitään auttaakseen Vilhelm Kleveläistä. Neljä vuotta vanha avioliitto mitätöitiin-sitä ei ollut koskaan pantu täytäntöön. Hänen seuraava aviomiehensä oli Antoine de Bourbon, jota hän rakasti. Heidän pojastaan tulisi jonain päivänä Ranskan kuningas Henrik IV.

4.) Hans Holbein maalasi hänet tarkasti. Kysymys Annen ulkonäöstä askarruttaa edelleen nykyajattelijoita. Muotokuvissa hän näyttää viehättävältä, varmasti kauniimmalta kuin Jane Seymour. Eräs Ranskan suurlähettiläs, joka näki hänet Klevessä, sanoi hänen olevan ”keskinkertaisen kaunis ja hyvin varma ja päättäväinen.”

on vielä epäselvää, kuinka kovaa Thomas Cromwell ajoi tätä avioliittoa, mutta varmasti hän ei ollut tarpeeksi tyhmä huijatakseen ailahtelevan kuninkaansa häihin jonkun hirvittävän. Kuuluisan Hans Holbeinin käskettiin maalata totuudenmukaisia muotokuvia Annesta ja tämän siskosta Ameliasta. Katseltuaan niitä Henrik VIII valitsi Annen. Myöhemmin kuningas syytti ihmisiä hänen kauneutensa ylikorostamisesta, mutta hän ei syyttänyt eikä rankaissut Holbeinia. Muotokuva vangitsee hänen todellisen ulkonäkönsä. Emme pidä häntä vastenmielisenä, mutta Henry inhosi.

5.) Henrik VIII ei koskaan kutsunut häntä ” Flanderin tammaksi.”Englannin kuninkaan suhtautuminen neljänteen vaimoonsa oli hyvin epätavallista 1500-luvun monarkille. Kuninkaalliset avioliitot sinetöivät diplomaattiset liitot, ja kuningattarien odotettiin olevan hurskaita ja armollisia, ei seksikkäitä.

Henry halusi ennen kaikkea lähettää Annen kotiin eikä mennä tämän kanssa naimisiin, mikä olisi järkyttänyt nuorta naista. Tällaisen julmuuden esti vain (tilapäinen) tarve tälle ulkomaiselle liitolle. Mutta vaikka hän sähisi neuvonantajilleen ja ystävilleen, hän ei julkisesti pilkannut naisen ulkonäköä. Kertomus siitä, että Henrik VIII huusi äänekkäästi olevansa ”Flanderin tamma”, ei perustu aikalaisasiakirjoihin.

6.) Anna Kleveläinen halusi mennä uudelleen naimisiin Henrik VIII: n kanssa. Kun kuninkaan viides vaimo, nuori Katariina Howard, oli eronnut ja sitten teloitettu aviorikoksesta, Anne halusi jälleen kuningattareksi. Hänen veljensä Vilhelm Kleveläinen pyysi suurlähettiläänsä jatkamaan hänen virkaan palauttamistaan. Mutta Henry kieltäytyi. Kun hän otti kuudennen vaimonsa, leskirouva Katariina Parrin, Anne tunsi itsensä nöyryytetyksi ja sai lääkärinhoitoa melankoliaan. Hänen nimensä tuli esiin mahdollisena vaimona useille miehille, kuten Thomas Seymourille, mutta siitä ei tullut mitään. Hän ei mennyt uusiin naimisiin eikä lähtenyt Englannista.

7.) Anne Kleveläinen on ainoa Henrikin vaimoista, joka on haudattu Westminster Abbeyyn. Henrik itse haudataan Windsoriin suosikkivaimonsa Jane Seymourin kanssa, mutta Anne haudataan samaan rakennelmaan kuin Edvard Tunnustaja ja suurin osa Plantagenet -, Tudor-ja Stuart-hallitsijoista. Testamentissaan hän muisti kaikki palvelijansa ja testamenttasi parhaat jalokivensä rakastamilleen sisarpuolille Marylle ja Elizabethille.