liittyvä munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin hormonitoimintaan liittyvä toimintahäiriö lisääntymisikäisillä naisilla (1). Se on myös yleisin syy lapsettomuuteen ovulaation puuttuessa. Monet naiset eivät ole diagnosoitu ottaa PCOS kunnes he kokevat kysymyksiä lapsettomuus (2). PCOS: ää pidetään geneettisenä sairautena, jota sairastaa maailmanlaajuisesti noin 7% tämän ikäryhmän naisista (3).

tätä oireyhtymää sairastavilla naisilla on todennäköisesti yksi tai useampi seuraavista kolmesta sairaudesta: puute ovulaation, joka johtaa epäsäännöllinen tai ei kuukautisia, korkea androgeenitasoja, jotka johtavat kehittämiseen mies ominaisuudet (esim, hirsutismi tai ylimääräinen ei-toivotut hiusten kasvua), nestetäytteiset pusseja (kystat) yhdellä tai molemmilla munasarjat (polykystinen kirjaimellisesti tarkoittaa monia kystat) (2, 4). Muita PCOS: ään liittyviä ongelmia ovat lihavuus ja painonnousu, akne, uniapnea, diabetes ja insuliiniresistenssi, sydänsairaudet ja verenpainetauti, metabolinen oireyhtymä mukaan lukien hyperlipidemia ja mielialahäiriöt (1-4).

tuore systemaattinen katsaus ja meta-analyysi Journal of Neuropsychiatric Disease and Treatment-lehdessä tutkii edelleen ahdistuneisuuden, masennuksen ja PCOS: n välistä yhteyttä (3). Kirjoittajat sisälsivät alkuperäisiä raportteja, joissa psykiatristen häiriöiden esiintyvyyttä verrattiin niiden naisten välillä, joilla oli todettu PCOS-oireyhtymä, ja niiden, joilla ei ollut PCOS-oireyhtymää. Kuusi tutkimusta kelpasi tähän analyysiin; kaikissa raportoitiin masennuksen esiintyvyydestä ja viidessä raportoitiin ahdistuneisuuden yleisyydestä.

tutkimuksessa todettiin, että masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisempiä potilailla, joilla on PCOS. Naiset, joilla oli PCOS, raportoivat ahdistusoireita lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin naiset, joilla ei ollut PCOS: ää (odds ratio (OR) =2, 76; 95%: n luottamusväli (Ci) 1, 26-6, 02; p=0, 011). Vastaavasti potilailla, joilla oli PCOS, oli todennäköisemmin masennusoireita kuin naisilla, joilla ei ollut PCOS: ää (tai=3, 51; 95%: n luottamusväli 1, 97-6, 24; p<.001). On huomattava, että tutkimukset tehtiin kliinisissä olosuhteissa neljässä maassa, mukaan lukien Yhdysvallat, turkki, Australia ja Brasilia (3).

tarvitaan varmasti vankempaa ja ratkaisevampaa tutkimusta, jotta PCOS: n ja mielenterveyteen liittyvien kysymysten yhteyttä voidaan tutkia paremmin. Laatijat tässä asiakirjassa ehdottaa, että joitakin mekanismeja taustalla tällainen korrelaatio voisi sisältää sosiaalisia, psykologisia ja neurobiologisia tekijöitä. Esimerkiksi kirjoittajat mainitsevat aiemman tutkimuksen, joka osoittaa, että muutokset kehonkuvassa voivat aiheuttaa psykososiaalista stressiä naisilla, joilla on PCOS (3, 5).

tässä asiakirjassa käsiteltyyn mahdolliseen neurofysiologiseen etiologiaan kuuluu HPA (hypotalamus – aivolisäke-lisämunuainen) – dysregulaatio, joka johtaa androgeenituotannon liiallisuuteen ja kortisolitason säätelyn puutteeseen. Tätä hypoteesia tukee neuroimaging-tutkimus, joka osoitti PCOS-potilailla suurempaa aktiivisuutta otsalohkossa ja ventraalisessa anteriorisessa cingulate-aivokuoressa, aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä tunteiden prosessoinnille ja joita kortisolitasot moduloivat, verrattuna terveisiin henkilöihin (6). Tässä asiakirjassa ei mainita PCOS: n ja HPG: n (hypotalamus-aivolisäke-sukurauhanen) akselin säätelyhäiriön välistä todennäköistä yhteyttä. HPG-akseli osallistuu neurosteroidien estrogeenin ja progesteronin tasojen säätelyyn. Estrogeenin ja serotoniinin välinen yhteys sekä progesteroni ja sen metaboliitti allopregnanoloni ovat monien nykyisten tutkimusten kohteena lisääntymisikäisillä naisilla, joilla on mielialahäiriöitä.

lyhyesti sanottuna PCOS-potilailla näyttää olevan enemmän masennukseen ja ahdistukseen liittyviä oireita. Kliinisesti tämä on tärkeää, koska PCOS-potilaita tulee seuloa samanaikaisen ahdistuneisuuden ja masennuksen oireiden varalta ja päinvastoin. Potilaalta, jolla on ollut esimerkiksi ylipainoa ja ahdistusta, tulee kysyä PCOS: ään viittaavista oireista (esim.hirsutismi, akne, epäsäännölliset kuukautiset, munasarjakystat). Usein tämän oireyhtymän hoidossa tarvitaan monialaista yhteistyötä eri tahojen, kuten perusterveydenhuollon, lisääntymisterveydenhuollon, endokrinologien ja mielenterveysalan ammattilaisten välillä.

Edwin Raffi, MD

1. Palomba, S., Santagni, S., Falbo, A., & La Sala, G. B. (2015). Complications and challenges associated with polycystic ovary syndrome: current perspectives. International journal of women’s health, 7, 745.
2. https://www.nichd.nih.gov/health/topics/PCOS/conditioninfo/Pages/default.aspx
3. Blay, S.L., Aguiar, J.V.A. and Passos, I.C., 2016. Polycystic ovary syndrome and mental disorders: a systematic review and exploratory meta-analysis. Neuropsychiatric Disease and Treatment, 12, p.2895.
4. ESHRE, T. R. and Group, A. S. P. C. W., 2004. Tarkistettu vuoden 2003 konsensus munasarjojen monirakkulatautiin liittyvistä diagnostisista kriteereistä ja pitkän aikavälin terveysriskeistä. Hedelmällisyys ja steriiliys, 81(1), s.19-25.
5. Himelein, M. J. and Thatcher, S. S., 2006. Masennus ja kehon kuva naisilla, joilla on munasarjojen monirakkulatauti. Journal of health psychology, 11(4), s.613-625.
6. Marsh, C. A., Berent-Spillson, A., Love, T., Persad, C. C., Pop-Busui, R., Zubieta, J. K. and Smith, Y. R., 2013. Toiminnallinen neuroimaging of emotional processing in women with polycystic ovarian syndrome: a case-control pilot study. Fertility and sterility, 100(1), S.200-207.