Administrative Procedure Act
• Judicial deference
• Executive control
• Procedural rights
• Agency dynamics
the administrative Procedure Act (apa) on vuonna 1946 säädetty liittovaltion laki, jossa säädetään yhtenäisistä menettelyistä liittovaltion virastoille säädösten ehdottamiseksi ja antamiseksi. APA: ssa käsitellään myös virastojen antamia toimintapoliittisia lausuntoja ja lupia sekä säädetään viraston päätösten ja muiden lopullisten päätösten laillisesta valvonnasta. Ennen APA: ta ei ollut liittovaltion lakeja, jotka säätelivät hallintovirastojen yleistä toimintaa.
Tausta
1900-luvun ensimmäisten kolmen ja puolen vuosikymmenen aikana perustettiin uusia liittovaltion virastoja, joiden tehtävänä oli säädellä teollisuutta ja taloutta sekä hallinnoida erilaisia ohjelmia. Presidentti Franklin D. Roosevelt perusti vuonna 1936 presidentin komitean tutkimaan liittovaltion hallinto-ja sääntelyprosessia. Presidentin hallintokomitea julkaisi raportin, jossa se viittasi liittovaltion hallintovirastoihin ”hallituksen päättömänä ’neljäntenä haarana'” ja arvosteli sitä, mitä komitea piti valvonnan ja koordinoinnin puutteena eri virastojen välillä.
vuonna 1939 presidentti Roosevelt muodosti oikeusministerin Hallintomenettelykomitean, joka tarkasteli liittovaltion hallintomenettelyihin kohdistunutta kritiikkiä ja antoi lähes 500 sivua suosituksia vuonna 1941. APA: n varhainen versio laadittiin tämän jälkeen komitean raportin pohjalta, mutta Yhdysvaltain osallistuminen toiseen maailmansotaan viivästytti lain käsittelyä ja läpimenoa sodan loppuun asti. Kongressi ja presidentti Harry Truman palauttivat lain voimaan, tarkistivat sen ja säätivät sen laiksi vuonna 1946.
useimmat osavaltiot ovat säätäneet samankaltaista lainsäädäntöä, joka on mallinnettu liittovaltion APA: n pohjalta ja jossa säädetään menettelyt osavaltiotason hallintovirastoille.
määräykset
sääntely
APA: ssa vahvistettiin virastoja varten kaksi sääntömenettelyä: epävirallinen sääntely (tunnetaan myös nimillä notice-and-comment ruling) ja muodollinen sääntely. Jotkin säädökset saattavat edellyttää, että erillisvirastot käyttävät sekamuotoista sääntelyä, jossa yhdistyvät epävirallisen ja virallisen menettelyn elementit.
epävirallinen sääntely
epävirallinen sääntely, joka on useimpien viraston sääntöjen menettelyllinen vähimmäisvaatimus, edellyttää, että virastot toteuttavat seuraavat toimenpiteet antaessaan säännön:
- julkaisee ilmoituksen ehdotetusta sääntömääräyksestä liittovaltion rekisterissä
- sisältävät säännön sisällön, ehdotetun voimaantulopäivän ja oikeudellisen toimivallan, jonka nojalla virasto ehdottaa sääntöä
- antaa yleisölle ja asianosaisille huomautusten ja suositusten esittämiselle yleensä 30-60 päivää aikaa
- julkaisee tarkistetun lopullisen säännön liittovaltion rekisterissä vähintään 30 päivää ennen kuin säännön on määrä tulla voimaan
muodollinen sääntely
APA: n määrittelemä muodollinen sääntely edellyttää virastoa nauhoitetun kuulemisen järjestäminen, jossa käytetään samanlaisia menettelyjä kuin tuomioistuimessa. Näitä menettelyjä valvoo yleensä hallinto-oikeuden tuomari. Menettelyä käytetään tapauksissa, joissa laki velvoittaa virastoa antamaan sääntöjä nauhoitetun kuulemisen jälkeen tai, mukaan Electronic Privacy Information Center, ” säännöissä, joihin liittyy ratkaisevia tosiasioita tai yksilön oikeuksiin liittyviä seikkoja.”
poikkeukset
tiedotus-ja Sääntelyasiain toimiston (OIRA) mukaan seuraavat sääntötyypit on vapautettu hallintomenettelylain mukaisesta sääntömuutosprosessin ehdotetusta sääntövaiheesta:
” |
|
” |
Adjudication
Adjudication on prosessi, jota hallintovirasto käyttää tehdessään päätöksiä siitä, miten sen valvomia ohjelmia ja määräyksiä sovelletaan tiettyihin tahoihin tietyssä tapauksessa. Ratkaisuprosessiin kuuluu yleensä hallinnollinen käsittely, joka on samanlainen kuin oikeudenkäynti, mutta jota valvoo hallinto-oikeuden tuomari, hallintotuomari, kuulemismenettelystä vastaava virkamies tai lautakunta tuomarin tai oikeuden sijaan.
kuten sääntömuutoksessakin, on olemassa sekä muodollisia että epämuodollisia tuomioita. APA kattaa vain muodolliset oikeuskäsittelyt, jotka lain mukaan on nimenomaisesti pidettävä ” pöytäkirjassa sen jälkeen, kun on tilaisuus viraston kuulemiseen.”Laki ei kata epävirallisia ratkaisumenettelyjä, mikä tarkoittaa, että virasto voi ottaa käyttöön omia menettelyjään tällaisia menettelyjä varten. APA: ssa, kuten muodollisissayrityksissä, muodollisia tuomioita johtaa hallinto-oikeuden tuomari. Virallisen ratkaisun kohteena oleville henkilöille on ilmoitettava ja heille on ilmoitettava kuulemisen yksityiskohdista.
Licensing
viraston, joka myöntää ja valvoo laissa nimenomaisesti vaadittuja lupia tai lupia, on noudatettava samoja muodollista sääntely-ja ratkaisumenettelyjä myöntäessään tai peruuttaessaan tällaista lupaa. Electronic Privacy Information Centerin mukaan:
” | virasto ei voi peruuttaa lisenssiä, kun uutta lisenssiä koskeva hakemus on vireillä. Lisäksi lisenssejä ei voida peruuttaa, ellei virasto ilmoita, mikä toimi on antanut peruuttamiselle syyn ja antanut lisenssinsaajalle mahdollisuuden korjata toimen. | ” |
kaikkien muiden lisenssien osalta hakuprosessia ohjaavat viraston sisäiset säännöt.
tuomioistuinvalvonta
APA: n mukaan viraston lopulliset päätökset (kuten päätökset tai tuomiot) ovat tuomioistuinvalvonnan alaisia, yleensä kuuden vuoden vanhentumisajalla. APA: ssa säädetään tuomioistuinvalvonnasta henkilöille ja osapuolille, jotka ”ovat kärsineet tai loukanneet viraston toimintaa asiaankuuluvassa ohjesäännössä tarkoitetulla tavalla” tai kärsivät ”oikeudellisesta vääryydestä viraston toiminnan vuoksi.”
APA asettaa kaksi tuomioistuinvalvonnan standardia:
- olennaisia todisteita
- olennaisia todisteita tarvitaan tapauksissa, joissa päätökset tehdään virallisen tuomion tai virallisen ratkaisun aikana.
- tuomioistuinten tulee pitää voimassa viraston päätökset, jotka ovat ”kohtuullisia, tai pöytäkirja sisältää sellaista todistusaineistoa, jonka järkevä mieli voisi hyväksyä riittäväksi johtopäätöksen tueksi.”
- mielivaltainen tai oikukas testi
- virastomääräyksiä valvovia tuomioistuimia kehotetaan kumoamaan toimet, jotka ne katsovat ”mielivaltaisiksi, oikullisiksi, harkintavallan väärinkäytöksi tai muuten lain vastaisiksi.”
- tätä testiä käytetään useimmiten tarkasteltaessa sääntömuutoksen faktapohjaa, erityisesti epävirallisten sääntömuutosten osalta.
Sääntelytyöryhmän ja efektiivisen hallinnon keskuksen mukaan käytännössä näitä kahta testiä sovelletaan hyvin samalla tavalla.
säädösten muuttamisesta
alla on osittainen luettelo myöhemmistä laeista, joilla muutettiin hallintomenettelylain säännöksiä:
- Tiedonvapauslaki (1966)
- Privacy Act (1974)
- Government in the Sunshine Act (1976)
- Electronic Freedom of Information Act (1996)
Theory and practice
toimivallan jako
Katso myös: sääntely-ja ratkaisumenettelyt
toimeenpanovirastojen sääntely-ja ratkaisumenettelyt. Näin ollen virastoilla on valtuudet sekä antaa sitovia määräyksiä että ratkaista kiistat, joita asianosaiset tahot aiheuttavat viraston säännöistä. Vaikka jotkut tutkijat ovat tukeneet APA: ssa esitettyjä menettelyjä, toiset ovat kyseenalaistaneet sekä sääntely-että tuomaritoimintojen yhdistämisen yhden viraston sisällä sillä perusteella, että rakenne rikkoo Yhdysvaltain perustuslaissa esitettyä vallanjakoa. Korkein oikeus väitti APA: n voimaantulon aikaan, että lainsäädännössä luotiin takeet sen varmistamiseksi, että tutkinta -, syyttäjä-ja lainkäyttötehtävät, jotka suoritetaan viraston tuomaritoiminnan kautta, pysyvät erillisinä ja mahdollistavat hallinto-oikeuden tuomareiden riippumattomat päätökset. Hallinto-oikeuden tutkija Bernard Schwartz tiivisti silloisen korkeimman oikeuden näkemykset vuonna 1996 julkaistussa Tulsa Law Review-artikkelissaan:
|
Georgetownin Perustuslakikeskuksessa työskennellyt Evan Bernick kyseenalaisti yhden viraston tehtävien yhdistämisen perustuslaillisuuden APA: n puitteet. Hän kuvaili agenttitoimintojen ristiriitaisena yhdistelmänä pitämäänsä Adrian Vermeulen Law ’ s Abnegation for the Federalist Society-katsauksessaan vuonna 2017:
tuomioistuinvalvontaKatso myös: Kunnioitus APA: n tuomioistuinvalvontaa koskevat säännökset pyrkivät luomaan mekanismin sellaisten viraston päätösten uudelleentarkastelua varten, jotka ovat johtaneet kielteisiin vaikutuksiin tai oikeudellisiin vääryyksiin. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kunnioitusopit, kuten Chevron-kunnioitus, jotka pakottavat oikeuslaitoksen taipumaan säädösten ja säädösten virastotulkintoihin, aiheuttavat huolta vallanjaosta. Ohio State Universityn oikeustieteen professori Christopher Walker kuvasi kunnioitusoppien vaikutuksia viraston toimien tuomioistuinvalvontaan vuonna 2017 julkaistussa artikkelissa Hallinto-oikeuden tarkastelua varten:
|
Walker väitti edelleen, että tietyt common law practices, mukaan lukien deference doctrines, ovat kumonneet tuomioistuinten esittämät muutoksenhakumenettelyt apa:
|
vuoden 2017 katsauksessaan Bernick väitti, että tuomioistuinten kunnioitus virastoja kohtaan on johtanut kovan katsauksen kiertämiseen, oikeuslaitoksen käyttämä standardi määrittää viraston toimia, joita pidetään ”mielivaltaisina, oikukkaina tai lain vastaisina.”Hän kuitenkin siteerasi hallinto-oikeuden tutkijaa ja entistä OIRAN johtajaa Cass Sunsteinia todetakseen, että kovan katseen tarkastelu, vaikkakin kallis, palvelee edelleen tärkeää tarkoitusta viraston vastuuvelvollisuuden varmistamisessa APA: n alaisuudessa:
|
regulatory review
Katso myös: regulatory review
the APA do not include procedures for the executive review of agency regulations, the procedures ns regulatory review. Nimenomaisten sääntelyä koskevien uudelleentarkastelumääräysten puuttuminen on johtanut siihen, että lähes jokainen presidentin hallinto Jimmy Carterista lähtien on antanut toimeenpanomääräyksen, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön menettelyt sääntelyn tarkistamiseksi ja taannehtivaksi sääntelytarkasteluksi. Walker valotti APA: n vaitonaisuutta sääntelyn tarkastelusta vuoden 2017 artikkelissaan:
|
Hallinto-oikeuden tuomarit
Katso myös: hallinto-oikeuden tuomari
APA: n perustamat kuulemismenettelystä vastaavat, tiedossa hallinto-oikeuden tuomareina (alj) kuulla todisteita ja antaa päätöksiä virastokiistoissa. Tutkijat, muun muassa Bernard Schwartz, ovat arvostelleet APA: ta siitä, että se on tehokkaasti perustanut erillisen oikeuslaitoksen hallintovirastoihin. Schwartz kuvasi ALJs: n esittämiä ratkaisukiistoja vuoden 1996 tutkielmassaan:
|
sääntely
Katso myös: sääntely
APA vahvisti hallintovirastojen sääntely-menettelyt veneet ja promulgate sääntöjä. Epäviralliseen sääntöprosessiin sisältyy kommentointiaika, jonka aikana kansalaiset ja asianosaiset osapuolet voivat antaa palautetta ehdotetuista asetuksista. Tutkijat ovat arvostelleet APA: ta siitä, että se ei ole määrittänyt kommentointiaikojen vähimmäispituutta, vaikka executive orders on määrittänyt yleiset vähimmäisvaatimukset. Bernick esitti vuoden 2017 katsauksessaan, että ”APA ei aseta mitään vähimmäisaikaa (tai enimmäisaikaa) julkiselle kommentointijaksolle, mutta on ratkaisevan tärkeää, että kiinnostuneilla henkilöillä on riittävästi aikaa vastata ehdotettuun sääntöön, erityisesti ”suureen” sääntöön.”Lisäksi, kuten George Washingtonin yliopiston oikeustieteen professori David Fontana totesi vuoden 2005 artikkelissaan, eturyhmät ovat yleensä muodostaneet suurimman osan osallistumisesta kommentointijaksoihin, kun taas yksittäisten kansalaisten osallistuminen on vähäistä:
keskiyön sääntelyYhdysvaltain Hallintokonferenssi (ACUS), an riippumaton liittovaltion virasto, jonka tehtävänä on kehittää suosituksia liittovaltion hallintoprosessien parantamiseksi, ja hallinto—oikeusoppineet ovat havainneet, että apa vaikenee ”keskiyön sääntely” – suuren määrän virastomääräyksiä presidentin hallinnon viimeisinä päivinä. ACUS ehdotti, että tulevat presidentinhallinnot voisivat Walkerin mukaan lykätä edellisen hallinnon julkaisemien keskiyön säädösten voimaantuloa:
seuraavassa taulukossa luetellaan säädös-ja muita hallintomenettelyjä, jotka on otettu käyttöön osavaltioiden lainsäädäntöelimissä. Laskut kootaan ja seurataan BillTrack50: llä ja lajitellaan toimintahistorian mukaan. huomionarvoiset tapahtumatFederal judge blocks release of digital firearms blueprints (2018)See also: Multistate lawsuits against the federal government, 2017-2020 Judge Robert Lasnik of the U. S. Washingtonin läntisen piirin piirioikeus antoi 31. Heinäkuuta 2018 päätöksen, joka esti Yhdysvaltain ulkoministeriötä sallimasta voittoa tavoittelematonta Defense Distributed-järjestöä julkaisemaan verkossa digitaalisia piirustuksia ampuma-aseiden valmistamiseksi 3d-tulostimella. Lasnik järjesti tapauksen toisen käsittelyn 10. elokuuta 2018, jotta ensimmäiseen lisäykseen liittyviä väitteitä voitaisiin tutkia tarkemmin. ulkoministeriö oli kesäkuussa 2018 sopinut puolustusministeriön kanssa kumotakseen Obaman ajan asetuksen, joka kielsi pohjapiirustusten julkaisemisen kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan nimissä. Cody Wilsonin perustama Defense Distributed väitti, että kielto loukkasi Wilsonin ensimmäisen lisäyksen oikeutta sananvapauteen ja toisen lisäyksen oikeutta kantaa aseita. Defense Distributed, mukaan sen verkkosivuilla, on voittoa tavoittelematon ”puolustus yritys pääasiallisesti mukana tutkimus, suunnittelu, kehitys, ja valmistus tuotteiden ja palvelujen hyödyksi American rifleman.”Muita syytettyjä jutussa ovat muun muassa Second Amendence Foundation ja Conn Williamson. Massachusetts, Connecticut, New Jersey, Pennsylvania, Oregon, Maryland, New York, Washington ja District of Columbia nostivat kanteen ulkoministeriötä vastaan 30.heinäkuuta 2018. Kanteen mukaan ulkoministeriö rikkoi APA: ta jättämällä toimittamatta 30 päivän varoitusajalla säädösten kumoamisesta Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnalle ja Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnalle. Osavaltioiden mukaan ulkoministeriö ei myöskään esittänyt mitään analyysia, joka tukisi sen päätöstä kumota asetus. Kanteessa väitetään myös, että lakimuutos rikkoo kymmenettä lisäystä, koska se on ristiriidassa osavaltiotason ampuma-aselakien kanssa ja mahdollistaa mahdollisesti ampuma-aseiden valmistamisen ja hallussapidon laittomille henkilöille. ulkoministeriön tiedottaja puolusti sääntömuutosta toteamalla, että asetus koski ampuma-aseiden ja niihin liittyvien teknisten tietojen vientiä eikä kansallisia ampuma-aselakeja. Ministeriö kertoi myös konsultoineensa Yhdysvaltain oikeusministeriötä ennen sovun syntymistä. elokuun 27.päivänä 2018 tuomari Lasnik antoi ennakkotuomion, joka kielsi tuliaseiden valmistamiseen käytettyjen tietokoneiden luovuttamisen 3D-tulostimien kautta. Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja. reaktioennen Lasnikin päätöstä presidentti Donald Trump (R) oli puntaroinut asiaa Twitterin kautta:
Valkoisen talon tiedottaja totesi myöhemmin, että on laitonta ”omistaa tai tehdä kokonaan muovisia aseita, mukaan lukien 3d-tulostimella tehtyjä.” Chris Cox, National Rifle Associationin (NRA) Institute for Legislative Action-instituutin johtaja, antoi seuraavan lausunnon: ”riippumatta siitä, mitä henkilö voi julkaista Internetissä, huomaamattomat muoviaseet ovat olleet laittomia 30 vuoden ajan.” Wilsonin asianajaja Josh Blackman antoi ennen Lasnikin päätöstä lausunnon, jossa hän väitti, että kielto rikkoisi ensimmäistä lisäystä. ”Ehdotetun kieltohelpotuksen myöntäminen ei vain hiljentäisi kolmea nimeltä mainittua syytettyä, vaan se välittömästi sensuroisi yli kolmesataa miljoonaa amerikkalaista”, Blackman sanoi. ”Nykyään valtakunnallisten kieltojen pätevyydestä käydään tiukkaa keskustelua. Mutta koskaan aiemmin mikään oikeusistuin ei ole antanut maailmanlaajuista kieltoa kaikkien amerikkalaisten sananvapaudesta.” Katso myös
uodollinen sääntely Footnotes
|